Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi
Puh. 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla:19487758 kpl

Hyviä uutisia (päivittyy 24h/vrk):

23.9.2020 14:52Männyn siementen keruu käynnistyy Pohjois-Suomessa - käpylitrasta 1,20 euroaLue lisää »23.9.2020 14:11Nurminen Logistics vie konttijunallaan Euroopan ensimmäisen rautateitse kulkevan elintarvikekuljetuksen KiinaanLue lisää »23.9.2020 12:21Renault tuo uuden vaihtoehdon katumaasturimarkkinoilleLue lisää »

Hyviä uutisia (päivittyy 24h/vrk):

23.9.2020 14:52Männyn siementen keruu käynnistyy Pohjois-Suomessa - käpylitrasta 1,20 euroaLue lisää »23.9.2020 14:11Nurminen Logistics vie konttijunallaan Euroopan ensimmäisen rautateitse kulkevan elintarvikekuljetuksen KiinaanLue lisää »23.9.2020 12:21Renault tuo uuden vaihtoehdon katumaasturimarkkinoilleLue lisää »

Metsä ja Energia Hemmilä Oy: Metsästä megawateiksi

06.12.2019 11:50

jenz12.jpg

Metsä ja Energia Hemmilä Oy Halikosta toimii monipuolisesti metsäenergia-alalla ostaen puuta ja jalostaen sitä ainespuuksi ja puhtaaksi kotimaiseksi energiaksi. 

(kuva yllä: Pertti (vas.) ja Antti Hemmilä kehittävät metsäenergian tuotantoketjua kokonaisuutena kannolta megawateiksi.)

Pertti Hemmilä aloitti koneellisen puunkorjuun 90-luvun alussa maatalouden sivutoimena:

- Ensimmäinen metsäkone oli Somet -harvesteri mikä varusteltiin Tapio -sykeharvesterilla. Vuosituhannen vaihteessa harvesteriksi vaihtui Nokka ja sen jälkeen tuli Timberjack ja John Deere. Ajokoneitakin oli käytössä jossain vaiheessa. Metsäenergian nostaessa päätään Suomessa hankimme ensimmäisen hakkurin merkiltään Bruks vuonna 2004. Sitten siirryimme vahvasti Jenzin asiakkaiksi ja saksalaishakkureita tuli lyhyessä ajassa useampikin. Olimme myös tiiviisti mukana kehittämässä hakkureita, minkä kehitystyön tuloksia Jenzin tehdas otti sitten tuotantomalleihinsakin. Tällä hetkellä käytössä on neljä Jenz -autohakkuria. Energiapuuta korjataan Nisulan harvesterilla ja ajon tienvarteen hoitaa aliurakoitsijat. Lisäksi meillä on puu. auto tukinajoon ja toinen autoyhdistelmä varustettuna risujen ja kantojen maantiekuljetuksiin.

jenz32.jpg

(kuva: Metsä ja Energia Hemmilä Oy tuottaa hakkeen neljällä Jenz -autohakkurilla. Kuvassa haketetaan omassa terminaalissa Halikon Angelniemessä.)

Toimitusvarmuuteen panostetaan 

Metsä ja Energia Hemmilä Oy ostaa puuta lähinnä pystykauppoina Lounais-Suomen alueella ja tuottaa siitä tukkia myytäväksi sahoille ja energiapuuta, mikä toimitetaan hakkeena eri lämpölaitoksiin. 

- Suurin osa hakkeesta tehdään tienvarsikasoista mutta olemme viime aikoina laajentaneet terminaaliverkostoamme, missä pystymme jatkossa varastoimaan enemmän energiapuuta ja valmista haketta, mikä nostaa toimitusvarmuutta. Ja kun yksi terminaaleista on käytännössä samalla pihalla kuin konehalli, niin paukkupakkasilla ei tarvitse lähteä maastoon hakettamaan vaan voi tehdä haketta pihapiirissä valmiiksi lämpöisillä koneilla, mikä vähentää kalustovaurioita, kertoo Antti Hemmilä, joka vastaa laajasti yrityksen operoinnista. 

Metsäenergian käyttö on ilmastoteko

Kotimaisen metsäenergian käytön lisääminen on Hemmilöiden mielestä ehdottomasti paras vaihtoehto niin ilmastonsuojelun kuin taloudenkin kannalta:

- Ensinnäkin metsäenergian käyttö tukee Suomen ja EU:n hiilineutraaliustavoitteita ja on varmuudella hiiltä tai öljyä puhtaampi tapa tehdä lämpöä ja sähköä. Energiapuun toimitusketju työllistää ihmisiä haja-asutusalueilla ja luo yrittäjyyttä mikä on koko yhteiskuntamme menestymisen perusta. Ja kun metsiä hoidetaan, saadaan jatkossakin arvokasta kuitu- ja tukkipuuta. Pitää myös muistaa metsänhoidon merkitys kasvavaan virkistyskäyttöön ja turismiin.   

jenz22.jpg

(kuva: - Hakkeen laadun eteen pitää tehdä töitä mikä auttaa pääsemään parhaaseen hyötysuhteeseen energiantuotossa, sanoo Pertti Hemmilä.)

Maksun peruste kaipaa muutosta

Erityisesti pelkästään hakeurakointia tekeville yrittäjille mutta myös metsäenergian tuottajille maksettavan korvauksen määrittelyssä kaivataan Pertti Hemmilän mukaan muutosta:

- Nykyään hakkeen tuottaja saa useimmiten korvauksen syntyneistä megawateista mikä on oikein, mutta ongelma on siinä, miten hakkeen energia-arvo mitataan. Yleensä hakekuormasta otetaan parin litran näyte, se analysoidaan painon ja kosteuden kautta mistä sitten määritellään hakkeen energia-arvo. Tämä toimintapa on molemmille osapuolille, niin hakkeen toimittajalle kuin lämpölaitoksellekin jossain määrin arpapeliä ja virheitä tulee. Se johtuu mm. eri puulaatujen eroista ja siitä, miten ne soveltuvat eri kattiloihin. Niinpä kuormasta otettu näyte ei kerro totuutta, kun aina ei edes tiedetä millaisessa kattilassa se poltetaan. Monista muuttuvuustekijöistä johtuen hakkeen toimittajille tulisi maksaa niin että laitoksen tuottama energiamäärä katsotaan tarkasti laitoksen energiamittarista. Näin saadaan var- masti tarkka lukema mikä on reilu kaikkien osapuolten kannalta. Se myös kannustaa yrittäjiä tuottamaan yhä parempaa polttoainetta toimitettavaksi, mikä nostaa metsäenergian hyötysuhdetta ja auttaa siten ympäristöponnisteluissakin. 

Toinen varsinkin urakoitsijalle ehdottomasti parempi vaihtoehto näytepohjaisen hinnoittelun tilalle olisi Hemmilän mukaan paluu aikanaan käytössä olleeseen kuutiokauppaan:

- Keski-Euroopassa missä metsähaketta käytetään suurella volyymilla, urakoidaan kuutioperusteella. Se pistää puun ostajan hankkimaan laadukasta materiaalia mistä syntyy paljon kuutioita ja urakoitsija pyrkii tekemään niin laadukasta haketta kuin mahdollista, että kauppasuhde kattilanomistajan kanssa jatkuu. 

Suomi elää edelleen metsästä

Maatalouden ja urakoinnin ohella Pertti Hemmilällä on ollut aina aikaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hän toimi mm. 16 vuoden ajan kansanedustajana.

- Suomen kivijalka on metsätalous ja siihen liittyvä koko klusteri, mikä on todella merkittävä työllistäjä ja suurin vientitulojemme lähde. Viime aikoina käyty ympäristökeskustelu on mielestäni mennyt monessa asiassa väärille urille - toki ilmastonmuutokseen pitää suhtautua vakavasti ja hiilijalanjälkeä on pienennettävä monin keinoin. Suomalaisten metsien osalta on hyvä muistaa ja korostaa, että ne kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa, joten hakkuita voidaan jopa reippaasti lisätä, mikäli metsäteollisuus investoi uusiin tehtaisiin. Oikein hoidetut talousmetsät ovat parempi hiilinielu kuin pystyyn kuolevat vanhat metsät, joita niitäkin toki pitää säilyttää ja suojella jossain päin Suomea. Teollisuuspuun korjuun ohella pitää satsata paljon aiempaa enemmän metsänhoidolliseen hakkuuseen, mikä takaa laadukkaan puuntuotannon mahdollisuudet myös tulevaisuudessa tuottaen samalla arvokasta puhdasta kotimaista energiaa sekä vähentää riippuvuutta tuontienergiaan, huomauttaa Hemmilä. 

Viisi vuotta sitten Suomessa kumottiin ns. Metsänhoitoyhdistyslaki, jolloin metsäomistajilta poistui veroluonteinen metsänhoitomaksu ja Metsänhoitoyhdistysten rooli muuttui muutenkin oleellisesti.

- Muutoksen tavoitteena oli mm. luoda uutta metsäpalveluyrittäjyyttä mutta siinä ei ole onnistuttu vaan metsien hoito on huonontunut, sillä yhdistykset keskittyvät niin paljon runkopuukauppaan - metsiä on vaikea hoitaa tietokoneen ruudulta, vaan sinne on jalkauduttava. Hoitamattomien taimikoiden ja nuorten metsien pinta-ala ei ole pienentynyt tavoitteiden mukaisesti. Vanha laki oli aikoinaan laadittu puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi. Se kohteli tasapuolisesti metsänomistajia, pienyrittäjiä ja teollisuutta. Nyt kun lakia ei enää ole niin suuryritykset ovat saaneet liian vahvaan hallintaansa myös energiapuukaupan, sanoo Hemmilä.

Liimapuutehdas Lounais-Suomeen? 

Kotiseudullaan Lounais-Suomen rannikkoalueella Hemmilä näkee loistavan mahdollisuuden investoinnille:

- Täällä kasvaa todella paljon mäntyä mille ei oikein ole kysyntää. Niinpä tänne pitäisikin rakentaa liimapuupalkkitehdas, mikä lisäisi ja kehittäisi puurakentamista ja hillitsisi sitä kautta ilmastonmuutosta. Betonielementtien sijaan alettaisiin talonrakentamisessa käyttää pääasiassa puuelementtejä. Puutalot ovat todellisia hiilinieluja. Niissä ilmasta talteen saatu hiili pysyy sata tai satoja vuosia. Oikein rakennettuna puutalo on varmasti ihmiselle terveellinen asuinsija.

23.09.2020 14:52Männyn siementen keruu käynnistyy Pohjois-Suomessa - käpylitrasta 1,20 euroa
23.09.2020 14:11Nurminen Logistics vie konttijunallaan Euroopan ensimmäisen rautateitse kulkevan elintarvikekuljetuksen Kiinaan
23.09.2020 12:21Renault tuo uuden vaihtoehdon katumaasturimarkkinoille
22.09.2020 15:23Renault Trucks: sähköiset voimalinjat kiinnostavat - kauppaa käydään kaikissa kokoluokissa
22.09.2020 13:12Ford Mustang Mach-E suunniteltu eurooppalaisia asiakkaita silmällä pitäen
22.09.2020 9:33Autokorjaamo 2020 -messut siirtyy ensi vuoden marraskuulle
22.09.2020 8:42Käytetyt paristot jalostamalla lannoitteeksi
21.09.2020 13:45Millaiset ovat Suomen metsäsektorin näkymät? - Kutsu julkistuswebinaariin 2.10.2020
21.09.2020 13:22Puuhuoltoketjussa tehdään pitkää työpäivää, mutta työolosuhteisiin ollaan tyytyväisiä
21.09.2020 10:23Vanhat Suomen kartat kaikkien saataville

Siirry arkistoon »