Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi
Puh. 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla:17656785 kpl

Hyviä uutisia (päivittyy 24h/vrk):

29.5.2020 23:00KATSO 29.5. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! - mahtava paketti alan tuoreimpia kuulumisiaLue lisää »29.5.2020 15:00Talvirengaslaki muuttuu - autoilijoiden on entistäkin tärkeämpää ennakoida kelejä, jotta ajo on turvallistaLue lisää »29.5.2020 12:11Ahola Transportille tunnustusta parhaana logistiikan toimittajanaLue lisää »

Hyviä uutisia (päivittyy 24h/vrk):

29.5.2020 23:00KATSO 29.5. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! - mahtava paketti alan tuoreimpia kuulumisiaLue lisää »29.5.2020 15:00Talvirengaslaki muuttuu - autoilijoiden on entistäkin tärkeämpää ennakoida kelejä, jotta ajo on turvallistaLue lisää »29.5.2020 12:11Ahola Transportille tunnustusta parhaana logistiikan toimittajanaLue lisää »

Satelliittiseuranta tehostaa hakkuiden ja arvokkaiden luontokohteiden valvontaa

28.11.2019 13:11

lainvalvonta-demo-2-vaaka.jpg

Suomen metsäkeskus on selvittänyt kohdennetuilla maastotarkastuksilla, kuinka hakkuissa jätetään suojakaistoja vesistöjen ympärille ja säästöpuita. Metsäkeskus käyttää hakkuiden valvonnassa ja tarkastusten kohdentamisessa apuna satelliittikuvista tehtyjä erotuskuvia. Uusilla menetelmillä on mahdollista valvoa entistä tarkemmin, kuinka metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt säilyvät talousmetsien hakkuissa.

Satelliittierotuskuvien avulla Metsäkeskus voi seurata entistä tarkemmin puunkorjuun vaikutuksia metsäluonnon monimuotoisuuteen. Kuvista nähdään toteutuneet hakkuut, joita verrataan metsänomistajien ja puunostajien tekemiin metsänkäyttöilmoituksiin sekä Metsäkeskuksen metsä- ja luontotietoon.

- Maastotarkastuksia voidaan satelliittikuvatulkinnan perusteella kohdistaa esimerkiksi pienvesien läheisyydessä toteutettuihin hakkuisiin, jolloin saadaan kerättyä täsmällistä tietoa vesistöjen rantoihin jätetyistä suojakaistoista. Samassa yhteydessä kerätään sijaintitarkkaa tietoa säästöpuiden määrästä sekä laadusta, kertoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.

Satelliittiseurannan ja uuden tarkastusmenettelyn avulla Metsäkeskus voi valvoa tehokkaasti myös metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilymistä. Maastotarkastukseen poimitaan satelliittitulkinnan perusteella kohteet, joissa hakkuu on mahdollisesti ulottunut metsälakikohteeseen ja riski rikkomukseen on olemassa.

- Kun metsälain valvonta tehostuu ja menetelmät kehittyvät, tuo se lisää läpinäkyvyyttä ja avoimuutta koko metsäalan toimintaan, Hostikka sanoo.

Säästöpuustosta huolehditaan, norojen suojakaistoissa parannettavaa

Suomen metsäkeskuksen kohdennetuissa maastotarkastuksissa selvitettiin hakkuissa jätettyjen säästöpuiden määrää ja laatua, pienvesien suojakaistojen leveyttä sekä sitä, kuinka metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt olivat säilyneet hakkuissa. Tarkastuksia tehtiin 1 679 hehtaarilla. Tarkastetut kohteet valittiin satelliittierotuskuvista riskiperusteisesti, joten tulokset eivät kuvaa kaikkien toteutuneiden hakkuiden tilannetta.

Säästöpuita oli jätetty riittävästi noin 80 prosentilla tarkastetuista hakkuukohteista. Huomautettavaa oli 15 prosentilla kohteista ja heikosti säästöpuita oli jätetty noin 5 prosentilla kohteista. Keskimäärin säästöpuita oli jätetty hakkuissa 25 kappaletta hehtaarille ja niistä lähes puolet oli järeää puustoa. Järeintä säästöpuustoa oli jätetty Kanta-Hämeessä.

- Säästöpuut ovat ensiarvoisen tärkeitä tulevaisuuden lahopuujatkumoina. Tulosten perusteella metsäalan toimijat ja maanomistajat ovat selvästi sisäistäneet tämän asian, sanoo luontotiedon johtava asiantuntija Miia Saarimaa Suomen metsäkeskuksesta.

Vesistöjen suojakaistoja tarkastettiin 51,3 kilometrin verran, joista puutteellinen suojakaista havaittiin 8,9 kilometrin matkalla. Eniten huomautettavaa oli norojen riittämättömistä suojakaistoista

Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen huomioimisessa hakkuiden toteuttajilla on parannettavaa. Hakkuut olivat aiheuttaneet muutoksia lähes viidennekseen tarkastetuista elinympäristökohteista. Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla kaikki tarkastetut kohteet olivat säilyneet hyvin hakkuissa. Heikoin tilanne oli Pohjois-Karjalassa, missä alle puolet tarkastettujen elinympäristöjen pinta-alasta oli säilynyt.

- Metsäkeskus tuottaa metsänomistajien ja alan toimijoiden käyttöön luontotietoa, jonka laatua ja käytettävyyttä parannetaan koko ajan. Tuottamamme tiedon avulla luontoarvot voidaan huomioida ja säästää hakkuissa nykyistä paremmin, Saarimaa sanoo.

29.05.2020 23:00KATSO 29.5. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! - mahtava paketti alan tuoreimpia kuulumisia
29.05.2020 15:00Talvirengaslaki muuttuu - autoilijoiden on entistäkin tärkeämpää ennakoida kelejä, jotta ajo on turvallista
29.05.2020 12:11Ahola Transportille tunnustusta parhaana logistiikan toimittajana
29.05.2020 9:44Lakiluonnos joutoalueiden metsitystuesta lausunnolle
28.05.2020 12:44Garmin esitteli suurikokoisen navigaattorimalliston raskaanliikenteen erityistarpeisiin
28.05.2020 12:23Vaisala julkistaa useita havainto- ja ennustetietoja yhdistävän ainutlaatuisen palvelun teiden talvikunnossapitoon
28.05.2020 11:00Puuston hyönteistuhot mahdollista havaita yläilmoista
28.05.2020 9:12Puun energiakäyttö ennätyslukemiin vuonna 2019
28.05.2020 8:00Metsä Fibren Rauman sahan maanrakennustyöt ovat käynnistyneet
27.05.2020 16:00WWF julkaisi oppaan, joka auttaa ketä tahansa vaikuttamaan valtion, kuntien ja seurakuntien omistamien metsien säilymiseen

Siirry arkistoon »