T:mi Tero Mahkonen: Tehokasta hakkeen ajoa leijonakeulalla

T:mi Tero Mahkonen Turun kupeesta Vahdolta ostaa energiapuuta, suorittaa haketusta ja myy haketta Varsinais-Suomen alueella. Lisäksi tehdään monipuolista maatalouspuolen urakointia.

(kuva: T:mi Tero Mahkonen hoitaa hakkeen kuljetukset asiakkaille pari vuotta sitten käyttöön otetulla MAN TGX D38 8x4 580 hv koukkulava-autolla.)

- Pääasiakkaamme on Naantalin voimalaitos, jolle tuotamme ja kuljetamme Lounapuun haketta koko lämmitykauden ajan. Lisäksi meillä on kokonaishoidossa lämpölaitokset Vahdolla ja Ruskolla sekä VAK:n koritehtaan laitos, joihin toimitamme hakkeen ja valvonnan mukana toiminnassa olevien osakkaiden kanssa. Tuotamme haketta kesäaikaan myös maataloille. Kokonaisvolyyminne on tänä vuonna yli 100 000 kuutiota haketta, kertoo yrittäjä Tero Mahkonen. 

Mahkonen aloitti energiapuu-urakoinnin vuonna 2007:

- Vuokrasin isältäni Harrilta traktorin ja siihen asennettiin Naarvan giljotiinikoura, millä tein vähän pellonreunoja ja metsien siivoamista. Kun toiminnalle alkoi löytyä suunta ja puuta rupesi kertymään hankin 2010 ensimmäisen hakkurin, traktorikäyttöisen Mus-Max 8XL:n. Toiminnan laajentuessa minulle tuli Heinola 97 autohakkuri 2012 mikä vaihtui 2016 nykyiseen Mus-Max WT11 -autohakkuriin. Kyseessä oli hyvä vähän käytetty kokonaisuus. Ja kun kapasiteettia tarvittiin vielä lisää, investoin vielä vuosi sitten käytettyyn Mus-Max 9XL -traktorihakkuriin minkä hankin Mus-Maxin maahantuoja Powerforestin Atso Viitasen kautta.

(kuva: - Haketusvolyymimme ovat kasvaneet tasaisesti ja olemme investoineet kalustoon vastataksemme kysyntään sekä toimitusvarmuuteen, sanoo yrittäjä Tero Mahkonen Mus-Max WT11 -autohakkurin vierellä.)

Alueella hakealalla positiivinen vire 

Naantalissa pari vuotta sitten käyttöön otettu hakelämpölaitos oli merkittävä piristysruiske koko alueen energia-alan toimijoille. 

- Lämmityskaudet on sen  jälkeen menty ihan täyttä ja myös kesällä meillä on ollut hyvin töitä vaikka Naantaliin ei silloin haketta toimitetakaan. Olemme tekemässä kotitilalle uutta terminaalia, mihin saamme varastoitua energiapuuta ja tehtyä haketta varastoon toimitusvarmuutta lisäämään. Itse ajan autohakkurilla ja lisäksi palveluksessa on konttiauton kuljettaja ja toinen hakkurikuski. Tarvetta olisi jatkossa kolmannellekin motivoituneelle tekijälle, ilmoittaa Mahkonen.

(kuva: Kuljettaja Jouni Valtonen kehuu MANia hyväksi autoksi hakekonttien ajoon: - Moottorissa on tehoa ja vääntöä sopivasti näihin hommiin ja ajettavuus on saksalaisen jämäkkää.)

Uutta tehokkuutta logistiikkaan

Hakekuljetuksia tehostaakseen T:mi Tero Mahkonen hankki pari vuotta sitten käyttöönsä uuden MAN TGX D38 8x4 580 hv koukkulava-auton naapurissa toimivan VAKin varusteilla. 

- Tein kaupat autosta MAN Centerin Janne Laaksosen kanssa ja vaihdossa meni Mercedes- Benz. Vanha auto alkoi olla parhaat päivänsä nähnyt ja samalla halusimme siirtyä vähäpäästöiseen moottoritekniikkaan, mitä Naantalin voimalaitoskin toimittajiltaan vaatii, toteaa Mahkonen.

(kuva: Tridemi versio kääntyvällä taka-akselilla ja lyhyellä 3,9 metrin perusakselivälillä menee nätisti ahtaissakin paikoissa. Koukkulaite on VAKin.)

MANin valintaa puolsi myös järkevä alusta:

- Tämä tridemi versio kääntyvällä taka-akselilla ja lyhyellä 3,9 metrin perusakselivälillä menee nätisti ahtaissakin paikoissa ja maavaraa on riittävästi maastoon. Kyydissä kulkee 45 kuution 7 metrinen hakelava ja perässä 4-akselinen vaunu kahdella 42 kuution lavalla. Kokonaispaino on yhdistelmällä 68 tonnia ja täysiin painoihin päästään hyvin. Ajomatkat ovat 50 kilometrin molemmin puolin suuntaansa, kertoo autoa kuljettava Jouni Valtonen. 

(kuva: MAN TGX:n alusta sopii hyvin maastossa liikkumiseen; maavaraa on riittävästi ja puskuri on teräksinen.)

MAN saa muutenkin Valtoselta kiitettävän arvosanan:

- Moottorissa on tehoa ja vääntöä sopivasti näihin hommiin ja ajettavuus on saksalaisen jämäkkää. 12-vaihteisen robotin ohjelma istuu hyvin hakkeen ajoon ja maastossa saa nakuteltua pykäliä manuaalisestikin. Autossa on takana ilmajouset ja edessä perinteiset teräspakat, mitkä tullaan vaihtamaan seuraavaksi jämäkämmiksi. Ohjaamo on asiallinen ja polttoainekulutuskin kohdillaan. Jos jotain kehitettävää etsii niin peilien ja etupilarin aiheuttama katvealue on turhan suuri mutta kai ne tulevaisuudessa muuttuu tässäkin merkissä kamerakäyttöisiksi. 

Reilun 100.000 kilometrin ajomäärä on osoittanut MANin varsin luotettavaksi.

- Teknisiä murheita ei ollut oikeastaan ollenkaan mitä nyt urealaitteet ovat vähän suuttimia tukkineet talvisaikaan. Huollamme auton Raskoneella Turussa - tähän mennessä on tarvinnut käydä vain perushuolloissa, kommentoi Mahkonen.