Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi
Puh. 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla:14865401 kpl

Hyviä uutisia (päivittyy 24h/vrk):

16.10.2019 20:00Ammattilehden Facebook sivuilla jo yli 9.500 tykkääjää - määrä kasvaa nopeaa tahtia!Lue lisää »16.10.2019 16:11PARI PÄIVÄÄ AIKAA EHTIÄ MUKAAN ILMOITUKSELLE! Seuraava jättikokoinen Metsäalan Ammattilehti tarjoaa 156-sivuisen lukupaketinLue lisää »16.10.2019 14:15Yrittäjägallup: Ongelma yritysten välisistä ylipitkistä maksuajoista laajeneeLue lisää »

Hyviä uutisia (päivittyy 24h/vrk):

16.10.2019 20:00Ammattilehden Facebook sivuilla jo yli 9.500 tykkääjää - määrä kasvaa nopeaa tahtia!Lue lisää »16.10.2019 16:11PARI PÄIVÄÄ AIKAA EHTIÄ MUKAAN ILMOITUKSELLE! Seuraava jättikokoinen Metsäalan Ammattilehti tarjoaa 156-sivuisen lukupaketinLue lisää »16.10.2019 14:15Yrittäjägallup: Ongelma yritysten välisistä ylipitkistä maksuajoista laajeneeLue lisää »

Miten koneellisen metsänistutuksen ja taimikonhoidon työmääriä voitaisiin lisätä Suomessa?

06.10.2019 15:00

istutus12.jpg

Tehdyssä kyselytutkimuksessa selvitettiin eri asiantuntijaryhmien näkemyksiä, miksi koneellisen työn osuus metsänistutuksessa ja taimikonhoidossa ei ole lisääntynyt odotetusti ja miten työmääriä voitaisiin lisätä. Tulosten perusteella koneellisten metsänhoitotöiden osuuden kasvattaminen vaatii korkeampaa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta, parempaa tunnettavuutta sekä lisäpanostusta konetekniikan kehittämiseen.

Suomessa metsätöitä on pyritty koneellistamaan jo vuosikymmeniä; puunkorjuu, maanmuokkaus ja kylvö tehdäänkin nykyään lähes kokonaan koneellisesti. Metsänistutuksessa ja taimikonhoidossa koneellistaminen ei ole sen sijaan edennyt odotetusti, sillä edelleen sekä metsänistutus- että taimikonhoitotöistä vain muutama prosentti toteutetaan koneellisesti. 

Kolme vuotta sitten laadituissa Metsäalan työvoimatarve (Savotta 2025) -laskelmissa oletettiin, että vuonna 2025 metsänistutuksessa koneellistamisaste on 30 % ja taimikonhoitotöissä 15 %, joten niiden käytön lisäykseen on ladattu kovat odotukset.

Koneellisten metsänhoitotöiden ajurit kohdillaan

Jos koneellisen metsänistutuksen ja taimikonhoidon työmäärät halutaan nostaa Savotta 2025 -laskelmien tavoitetasolle, on sekä koneellisen istutuksen että taimikonhoidon pinta-aloja lisättävä noin 20 000 hehtaaria vuodessa verrattuna nykytasoon. Tulevaisuudessa työvoiman saa- tavuuden heikkeneminen, työvoimakustannusten nousu ja metsänomistajien omatoimisen työn osuuden vähentyminen luovat painetta metsänistutus- ja taimikonhoitotöiden tehostamiseen. 

- Miestyömenetelmien tehostaminen ei välttämättä ole enää mahdollista tulevaisuudessa. Ko- neellistaminen on todennäköisin kehityssuunta, jolla metsänhoitotöiden tuottavuutta voidaan lisätä ja kustannustehokkuutta nostaa, sanoo Stora Enson Kalle Kärhä

istutus2.jpg

(kuva: Risutec Oy:n toimitusjohtaja ja Innovaattori-Guru Jussi Aikala on tehnyt erittäin ansiokasta työtä koneellisen metsänistutuksen ja taimikonhoidon edistämiseksi globaalisti. - Viime vuosien ajan Risutecin koneellisen metsänhoidon päämarkkinat ovat olleet Etelä-Amerikka ja Aasia, ei Suomi valitettavasti, kertoo Jussi Aikala.)

Koneellisten metsänhoitotöiden pullonkaulat tähtäimessä

Stora Enso Metsän, Itä-Suomen yliopiston ja Metsätehon kyselytutkimuksessa selvitettiin eri asiantuntijaryhmien näkemyksiä: 

1) miksi koneellisen työn osuus metsänistutuksessa ja taimikonhoidossa ei ole lisääntynyt odotetusti ja 

2) miten työmääriä voitaisiin lisätä. 

Lisäksi kartoitettiin, mihin suuntaan eri asiantuntijaryhmät näkevät koneellisen metsänhoidon työmäärien kehittyvän lähivuosien (2018-2022) aikana. Opiskelija Taru Timonen teki samalla tehdyssä tutkimuksessa oman pro gradu -työnsä.

Eri asiantuntijaryhmiä kuultiin

Selvitys toteutettiin Internet-kyselynä seuraaville vastaajaryhmille: 1) Stora Enson metsäasiantuntijat (eli puunostajat), 2) Stora Enson metsätoimihenkilöt, 3) Stora Enson metsäkoneyrittäjät, 4) metsänhoidon kone- ja laitevalmistajat ja 5) tutkimuksessa, kehityksessä ja koulutuksessa (eli TKK:ssa) työskentelevät henkilöt. 

Kyselylomake lähetettiin 317 metsäalan asiantuntijalle helmikuussa 2018. Vastauksia saatiin yhteensä 104 kappaletta, ja vastausprosentti oli 32,8 %. 

Valon pilkahdus konesavotan suunnassa

Kone- ja laitevalmistajat, Stora Enson metsätoimihenkilöt sekä tutkimus-, kehitys- ja koulutusasiantuntijat uskoivat pääosin koneellisen metsänistutuksen ja taimikonhoidon kasvattavan suosiotaan yksityismetsissä seuraavan viiden vuoden (2018-2022) aikana. 

- Vastaavasti valtaosa metsäkoneyrittäjistä ja Stora Enson metsäasiantuntijoista eli puunostajista ei uskonut koneellisten metsänhoitotöiden kasvuun lähivuosina, huomauttaa Kärhä.

Koneistutustyömaiden valinta haasteena 

Vastaajat nostivat kaikista merkittävimmäksi ongelmaksi koneellisen metsänistutuksen käytön runsaskivisillä työmailla. Toiseksi ja kolmanneksi merkittävimmiksi ongelmiksi arvioitiin pienet vuotuiset konekohtaiset istutusmäärät ja alhainen konetyön tuottavuus. 

Vastaajat nimesivät myös mer- kittäväksi ongelmaksi työmaiden pienen koon, eli alle kaksi hehtaaria/työmaa, sekä ennakkotiedon puutteen työmaan pintakivisyydestä ja maaperästä. 

Kustannukset painolastina

Koneellisen taimikonhoidon yleistymisen merkittävimmäksi hidastavaksi tekijäksi arvioitiin konetyön korkeat kustannukset verrattuna metsurin tekemään raivaussahatyöhön. Lähes yhtä merkittävinä pullonkauloina koettiin taimikonhoidon oikea- aikainen ajoitus sekä koneellisen taimikonhoidon alhainen tuottavuus ja pienet vuotuiset taimikonhoitomäärät konetta kohden. 

- Seuraaviksi pahimmiksi haasteiksi koneellisessa taimikonhoidossa nykyään arvioitiin taimikonhoitotyömaiden pieni koko, jäävän taimikon vaurioituminen sekä metsänomistajien ja metsätoimihenkilöiden ennakkoluulot ja tiedon puute, Kärhä toteaa.

Kehityslista on pitkä

Vastaajat korostivat, että koneellisten metsänhoitotöiden kasvattaminen vaatii korkeampaa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta sekä parempaa tunnettavuutta niin metsänomistajien kuin metsäalan ammattilaistenkin keskuudessa. Moni vastaaja korosti markkinointitapahtumien ja työnäytösten tärkeyttä. 

- Lisäksi vastaajien mukaan koneelliseen istutukseen sopivien työmaiden valintaan ja taimilogistiikan kehittämiseen on panostettava, jos koneistutusmääriä halutaan lisätä. Vastaajat nostivat esille myös istutus- ja taimikonhoitokoneiden kehittämistarpeen. Samoin koneellisen taimikonhoidon työjälkeen ja ajoitukseen vastaajat näkivät tarvetta kiinnittää huomiota nykyistä enemmän, kertoo Kärhä.    

Koneelliset metsänhoitotyöt lisääntyvät vääjäämättä

Koneellisen metsänhoitotyön läpimurtoa on odotettu jo pitkään metsänistutuksessa ja taimikonhoidossa. Koneellisten menetelmien käytön lisääminen runsaasti aikaa vievässä metsänistutuksessa ja taimikonhoidossa on tulevaisuudessa välttämätöntä. 

- Työvoiman saatavuus metsätöihin on säilynyt oletettua parempana, mutta metsänomistajien omatoimisuuden vähentyessä ja metsureiden eläköityessä työvoimapula metsäalalla kasvaa tulevaisuudessa. Koneellisten menetelmien yleistymistä tuleekin tukea niin tunnettavuuden lisäämisen kuin teknologia- ja tuottavuuskehityksenkin avulla jo ennen kuin työvoimapula ja miestyön kustannusten liiallinen nousu konkretisoituvat meillä, sanoo Kärhä.

16.10.2019 20:00Ammattilehden Facebook sivuilla jo yli 9.500 tykkääjää - määrä kasvaa nopeaa tahtia!
16.10.2019 16:11PARI PÄIVÄÄ AIKAA EHTIÄ MUKAAN ILMOITUKSELLE! Seuraava jättikokoinen Metsäalan Ammattilehti tarjoaa 156-sivuisen lukupaketin
16.10.2019 14:15Yrittäjägallup: Ongelma yritysten välisistä ylipitkistä maksuajoista laajenee
16.10.2019 13:33Starttiboosterilla pakkasia vastaan
16.10.2019 12:01Ponssen työnäytös Kurussa 25.10. - esittelyssä mm. uusi Cobra harvesteri
16.10.2019 10:11Ammattilehti.fi myös Instagramissa - tarjolla alan kuvia ja videoita päivittäin!
16.10.2019 8:00Nokian Renkaat vahvasti mukana Agritechnica -maatalousnäyttelyssä
15.10.2019 20:11Tiestön tilaa kartoitetaan metsäsektorin ajoneuvoilla
15.10.2019 18:44Teollisuuden liikevaihto kasvoi elokuussa 1,9 prosenttia
15.10.2019 11:00Katumaasturi vaatii talvirenkailta enemmän kuin henkilöauto

Siirry arkistoon »