Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi
Puh. 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla:16429915 kpl

Hyviä uutisia (päivittyy 24h/vrk):

16.2.2020 17:13Work Cars tarjoaa hyötyajoneuvot asiakkaan erityistarpeisiin tehtynäLue lisää »16.2.2020 12:11Strenx® -teräs on tärkeä osa Keslan laatuaLue lisää »16.2.2020 10:11Ammattilehden Facebook sivuilla jo yli 10.700 tykkääjää - määrä kasvaa vahvaa tahtia!Lue lisää »

Hyviä uutisia (päivittyy 24h/vrk):

16.2.2020 17:13Work Cars tarjoaa hyötyajoneuvot asiakkaan erityistarpeisiin tehtynäLue lisää »16.2.2020 12:11Strenx® -teräs on tärkeä osa Keslan laatuaLue lisää »16.2.2020 10:11Ammattilehden Facebook sivuilla jo yli 10.700 tykkääjää - määrä kasvaa vahvaa tahtia!Lue lisää »

Metsäteollisuuden sivuvirroilla hillitään viljelyn vesistövaikutuksia - puukuitulietteen hyötyjä selvitetään Tuusulanjärven valuma-alueella

02.10.2019 8:11

lannoite.jpg

Kompostoidun maanparannuskuidun vesistövaikutuksia ja sen hyötyjä peltoviljelylle selvitetään Tuusulanjärven osavaluma-alueilla. Luonnonvarakeskuksen koordinoiman Kuitulietteet maatalouden vesiensuojelukeinona (KUITU) -hankkeen tavoitteena on tuottaa maanparannuskuidun vesiensuojeluvaikutuksista tutkimukseen perustuvaa tietoa laajempaa jatkokäyttöä varten.

Peltojen orgaanisen aineen määrä on laskussa sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Metsäteollisuudessa syntyy hiiltä ja ravinteita sisältäviä sivuvirtoja, joita voidaan levittää pelloille maanparannusaineeksi. ”Näillä voitaisiin korvata keinolannoitteita ja tallettaa hiiltä maaperään. Parantamalla maan kasvukuntoa voitaneen myös vähentää ravinteiden huuhtoutumista”, projektipäällikkö Jaana Uusi-Kämppä Lukesta sanoo. Orgaanisen aineksen määrän kasvattaminen ja sen aikaansaama maan vedenpidätyskyvyn parantuminen pienentävät ilmastonmuutoksen aiheuttamia haittoja kasvintuotannolle.

Maanparannuskuituja on tutkittu Lukessa jo usean vuoden ajan. Niiden on todettu alentavan viljelyn vesistövaikutuksia maan eroosioherkkyyden vähentyessä ja mahdollisesti vaikuttavan suotuisasti satotasoihin. Lukella on Tuusulanjärven KUITU-hankkeen lisäksi käynnissä Jokioisten toimipaikalla ruutukokeita, joista saadaan tarkempaa tietoa kuitulietteen kemiallisista ja biologisista vaikutuksista maaperään, hiilen sitoutumisesta maahan sekä mahdollisista satovaikutuksista. ”Maanparannuskuitujen vesistövaikutusten todentamiseksi tarvitaan nyt erityisesti valuma-aluetason tutkimusta”, Uusi-Kämppä sanoo.

Vuoden 2021 loppuun jatkuvassa KUITU-hankkeessa selvitetään kuitujen vesistövaikutuksia Tuusulanjärven valuma-alueella (Noormarkinojan ja Flinkinojan valuma-alueet). Samalla kysellään viljelijäkokemuksia ja hyödynnetään Jokioisten kenttäkokeiden tuloksia mahdollisimman kattavan käsityksen saamiseksi kuitujen käytön vesistövaikutuksista. Päätuloksena on tutkimukseen perustuva arvio maanparannuskuiduilla saavutettavasta alueellisesta ja valtakunnallisesta vesiensuojeluhyödystä. Tavoitteena on myös parantaa Tuusulanjärven tilaa. Hankkeen taustalla on ympäristöministeriön käynnistämä Vesiensuojelun tehostamisohjelma, joka suuntaa huomion ja toimenpiteitä Itämeren ja sisävesien tilaan.

Valuma-alueiden ravinne- ja kiintoainepitoisuudet seurannassa

Uudellamaalla sijaitsevaa Tuusulanjärveä on kunnostettu pari vuosikymmentä, ja järven tila on parantunut. Valuma-alueelta tuleva kuormitus ei ole kuitenkaan samaan aikaan vähentynyt merkittävästi, vaikka valuma-alueella on tehty vesiensuojelutoimia. Jotta järven tila saadaan jatkossakin paranemaan, tarvitaan valuma-alueelle kohdennettuja entistä tehokkaampia vesiensuojelutoimia.

KUITU-hankkeessa levitetään kompostoitua ja lannoitevalmisteeksi hyväksyttyä maanparannuskuitua noin 100 hehtaarin alalle Noormarkinojan valuma-alueella. ”Alueen viljelijöillä on tärkeä rooli hankkeessa. Kuituja vastaanottavien viljelijöiden kanssa laaditaan viljelijäsopimukset”, Uusi-Kämppä sanoo. Kuitulietteen levitys on tarkoitus toteuttaa puinnin jälkeen syksyllä 2020. Vertailualueena on läheinen Flinkinojan valuma-alue, johon kuitua ei levitetä. Levityksen jälkeen seurataan, eroavatko Noormarkinojan valuma-alueen ojavesien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet Flinkinojan vastaavista pitoisuuksista sekä sitä, muuttuuko Noormarkinojan veden laatu kuidun vaikutuksesta.

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys vastaa hankkeeseen liittyvistä vesistöseurannoista. Vielä tänä syksynä asennetaan Flinkinojan ja Noormarkinojan alaosiin jatkuvatoimiset vedenlaatua seuraavat mittalaitteet. Yhdistyksessä on käynnissä myös kalkkistabiloidun maanparannuskuidun vaikutuksia pellon salaojahuuhtoumiin tutkiva ympäristöministeriön Raki-ohjelmasta rahoitusta saava RAKUVE-hanke, jonka tuloksia voidaan hyödyntää myös KUITU-hankkeessa mahdollisimman kattavan näkemyksen saamiseksi.

KUITU-hankkeen ja viljelijöiden välisenä yhdyshenkilönä toimii Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen VILKKU Plus -hankkeen hankevastaava Janne Heikkinen. Hankkeessa ovat mukana Luonnonvarakeskuksen lisäksi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry sekä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.

Ympäristöministeriön käynnistämä Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.

16.02.2020 17:13Work Cars tarjoaa hyötyajoneuvot asiakkaan erityistarpeisiin tehtynä
16.02.2020 12:11Strenx® -teräs on tärkeä osa Keslan laatua
16.02.2020 10:11Ammattilehden Facebook sivuilla jo yli 10.700 tykkääjää - määrä kasvaa vahvaa tahtia!
15.02.2020 17:20Vihreästi Vaasassa - liikenteen päästöjä pienennetään uusilla teknologioilla
15.02.2020 11:00Suomi hakee EU:n rahoitustukea useille liikennehankkeille
14.02.2020 19:11Logset 8H GTE Hybrid harvesterin työnäytös Parkanossa torstaina 20.2.2020
14.02.2020 15:11Stora Enson uuden puusta rakennettavan pääkonttorin arkkitehtuurikilpailun osallistujat valittu
14.02.2020 12:20Mika Puustinen aloitti Volvo Truck Center vaihtoautopäällikkönä
14.02.2020 11:40Deleten rakennus- ja purkukoneiden huutokauppa 22.2.2020 klo 11 Ylöjärvellä
13.02.2020 15:20Energiapuun hakkuukertymä pieneni vuonna 2019

Siirry arkistoon »