Hirsirakentaja Salvos Finland Oy kolminkertaistaa tuotantotilansa Pyhännällä

Ennätysinvestoinnin taustalla nopeasti kasvava kysyntä 

Innovatiivisista vapaa-ajan rakentamisen ratkaisuistaan tunnettu pohjoispohjalainen perheyritys Salvos Finland Oy on käynnistänyt yhtiön kaikkien aikojen suurimman investoinnin. Hanke on lähtenyt käyntiin maakauppojen osalta nykyisen Pyhännän tehtaan ympärillä jo vuodenvaihteessa 2018-2019, mutta varsinainen investointipäätös on tehty aivan hiljattain. ”Investoinnin osalta kaikki on edennyt nopeasti maakauppojen, suunnittelun, kustannuslaskelmien, tonttitöiden, lupa-asioiden ja rahoitusneuvotteluiden osalta ja nyt olemme pääsemässä täyteen vauhtiin itse rakentamisen osalta”, Salvos Finland Oy:n toimitusjohtaja Joni Koskelo kertoo. Investoinnin suuruusluokka on n. 4 miljoonaa euroa.

Valmista jo keväällä 2020

Uusien tilojen myötä Salvoksen tuotantotilat liki kolminkertaistuvat: Uusia lämpimiä tiloja syntyy lähes 4300m². Samalla kylmiä tiloja ja varastoja syntyy lähes 4000m². Aikataulu on hyvin tiivis, sillä tehtaiden pystytystyöt käynnistyvät lokakuussa 2019 ja suurin osa tiloista otetaan käyttöön jo keväällä 2020, jotta yhtiö voi vastata kasvavaan kysyntään niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. ”Tarve tuotantotilojen laajentamiselle on tiedostettu jo pidempään, mutta halusimme miettiä hyvin tarkkaan sekä vapaa-ajan hirsirakentamisen markkinoiden kehitystä että oman konseptimme kehittämistä tuleville vuosille ja tehdä suunnitteluvaiheen viimeisen päälle hyvin”, Joni Koskelo kertoo. Uusiin tiloihin tulee sijoittumaan mm. kaksi uutta hirsirakennusten kokoonpano- ja varustelulinjaa, sekä huippumoderni Hundegger-hirsilinja, porausyksiköineen ja työstörobotteineen.

Ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys keskiössä

Uuden tehtaan myötä yhtiön tehdasalueelle valmistuu myös oma lämpövoimala, jonka raaka-aine, puuhake syntyy oman tuotannon hakkeesta ja riittää myös aiemman tuotantotilan lämmittämiseen. ”Koemme, että hakepolttoaineella toimiva moderni lämpövoimala on juurikin sitä kestävää kehitystä, koska raaka-aine syntyy uusiutuvasta luonnonvarasta, eli puusta sivutuotteena ja palaa nykyaikaisin menetelmin erittäin puhtaasti. Kestävää kehitystä tukee myös se, että energia on meille ympäristöystävällisyyden lisäksi hyvin edullista”, kertoo Joni Koskelo.

Salvoksen valmistuskonsepti perustuu vahvasti siihen, että kaikki mitä hirsirakennuksesta voidaan tehdä valmiiksi tehokkaasti sisätiloissa säältä suojassa, tehdään valmiiksi sisätiloissa. Pienempien rakennusten osalta tämä toteutuu täysin ja rakennukset liikkuvat valmiina tehtaalta asiakkaille. Suuremmissa rakennuksissa sisätiloissa tehdään valmiit hirsiset tilamoduulit, jotka liitetään kohteissa toisiinsa Salvos-asennuksen toimesta. Tämä rakennustapa itsessään jo säästää ympäristöä, sillä materiaalivirrat tulevat keskitetysti tehtaalle ja vähäinenkin jäte kootaan ja lajitellaan yhdessä paikassa. ”Myös kuljetuksista johtuvat päästöt ovat pienemmät, sillä useiden erilliskuljetusten sijaan tontille – joka vapaa-ajan rakentamisen kohdalla sijoittuu usein pidempien kuljetusyhteyksien päähän, syrjäisemmälle seudulle – kaikki viedäänkin kerralla”, Joni Koskelo kertoo.

Uusien tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa on erityistä huomiota kiinnitetty energiatehokkuuteen. ”Lämmöneristyksessä, kylmäkatkoissa, automaattiovien sijoitteluissa sekä ovien avautumis- ja sulkeutumisnopeuksissa, aivan kaikessa olemme lähteneet energiatehokkuus ja ympäristöasiat mielessä. Lisäksi kaikki tilat tullaan valaisemaan energiatehokkaalla led-valaistuksella”, kertoo Joni Koskelo.

Jatkuvan työvoimatarpeen lisäksi investoinnin tuoma iso lisähenkilöstön tarve

Investoinnilla on myös merkittävä rooli yhtiön työllistämistarpeeseen. Salvoksen henkilöstömäärä on jo ennen investointia kasvanut vuoden 2019 aikana noin 30 henkilöllä, ollen nyt 90 täysiaikaista henkilöä. Investointi vaatii lisää työvoimaa tuotantoon kymmeniä henkilöitä loppuvuoden 2019 – alkuvuoden 2020 aikana. ”Palkkaamme henkilöstöä tuotantoon etupainotteisesti, koska toisaalta hyvän työvoiman saaminen ottaa aikansa ja toisaalta kouluttaminen ja uuden ihmisen vauhtiin pääseminen ottaa aikansa”, kertoo Joni Koskelo.