Ravustuskaudesta odotetaan keskimääräistä tai jopa hyvää16.07.2019 18.11
Ravustuskausi alkaa sunnuntaina 21.7. kello 12. Etelä-Suomessa rapusaaliiden arvioidaan olevan vähintään kohtalaisia heti kauden alusta lähtien. Keski-Suomen vaiheilla kauden alku voi olla heikompi ja pohjoisempana parhaat saaliit saataneen vasta heinä-elokuun vaihteen jälkeen, arvioivat Luonnonvarakeskuksen (Luke), Itä-Suomen yliopiston, Kalatalouden Keskusliiton ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen rapuasiantuntijat. 2010-luvulla kasvukaudet ovat lähes poikkeuksetta olleet pitkiä ja lämpimiä, mikä on suosinut rapujen kasvua ja lisääntymistä. Täplärapukannat ovat runsastuneet vuosi vuodelta vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Täplärapu on sisävesien kolmanneksi tärkein kaupallisen kalastuksen laji ja suosittu virkistyskalastuksen pyyntikohde. Myös jokiravut ovat hyötyneet pitkistä kasvukausista, mutta lajin esiintymät ovat 2000-luvulla vähentyneet nopeasti rapuruton aiheuttamien joukkokuolemien vuoksi. Jokirapu luokiteltiin keväällä julkaistussa Suomen lajien viimeisimmässä uhanalaisarvioinnissa erittäin uhanalaiseksi. Se on lähes kokonaan hävinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan Etelä-Suomessa. Täpläravun istutukset ovat kiellettyjä Täplärapu on haitallinen vieraslaji. Täplärapuja ei saa istuttaa edes sellaisiin vesistöihin, joissa niitä on jo entuudestaan. Kiellolla pyritään ehkäisemään haitallisen vieraslajin leviämistä. Samalla ehkäistään rapuruton leviämistä täpläravun mukana, sillä täpläravut kantavat lähes poikkeuksetta rapuruttoa. Rapuruton torjuminen on jokaisen vesilläliikkujan vastuulla Rapurutto on erittäin haitallinen vieraslaji. Jokamiehen vastuu harvinaistuneista jokirapukannoista korostuu vuosi vuodelta: jokaisen vesistöstä toiseen liikkuvan tulee huolehtia kalastus- ja ravustusvälineidensä desinfioinnista. Suosituksena on, että eri vesistöjä varten on omat, erilliset pyyntivälineet. Veneiden tulisi kuivua auringonpaisteessa vesistösiirtojen välillä. Pilssivedet pitää tyhjentää tarkoin ja tarvittaessa desinfioida. Lisäksi on muistettava, että rapuja saa säilyttää sumpuissa vain siinä vesistön osassa, josta ne on pyydetty. Rapurutto on haitallinen tai jopa tuhoisa myös täplärapukannoille. Uusi kansallinen rapustrategia määrittää raputalouden toimintalinjat Keväällä julkaistiin uusi kansallinen rapustrategia, jonka toimenpidesuosituksia ovat vahvasti suunnanneet viime vuosien uusi lainsäädäntö ja jokirapujen huolestuttava vähentyminen. Tavoitteena on, että rapukantojen käyttö ja hoito on suunnitelmallista ja molempia rapulajeja hyödynnetään kestävästi. Strategiajulkaisuun on koottu keskeinen rapuja ja raputaloutta koskeva tieto, joten se on hyvä tietolähde ravuista kiinnostuneelle. Se löytyy Maa- ja metsätalousministeriön internet-sivuilta. Täplärapujen mukana on ehkä tullut Amerikasta muitakin loisia kuin rapurutto Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan täpläravun mukana on voinut kulkeutua pohjoisamerikkalaiselta Tahoe-järveltä myös muita leväsieniä rapuruttoloisen lisäksi. Tutkimuksessa löydettiin pohjoisamerikkalaisista täpläravuista kaksi toistaiseksi tuntematonta leväsientä, jotka ovat läheistä sukua rapuruttoloiselle. Toinen löydetyistä leväsienistä muistuttaa jo aiemmin tänä kesänä huomiota herättänyttä, Kaavin Mäntyjärveltä löytynyttä rapuruton sukulaista. Ilmoita rapuhavainnoista verkossa Jokirapu- tai täplärapukantojen romahtamisesta sekä uusista rapuhavainnoista voi ilmoittaa internetissä sivulla kalahavainnot.fi. Tietojen avulla selvitetään syitä rapukantojen romahduksiin ja rapujen kannanvaihteluihin, arvioidaan jokiravun uhanalaisuutta sekä suunnitellaan kestävää raputaloutta. Tiedot jokirapuesiintymistä jäävät tutkijoiden, kalatalousviranomaisten ja -neuvonnan käyttöön. |
