Itäisessä Suomessa myyrähuippu tulevana syksynä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen mukaan myyräkannat ovat runsastumassa kohti huipputiheyksiä Itä-Suomessa ja paikoin ylimmässä Lapissa. Keski-Suomessa, Hämeessä, Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Metsä-Lapissa myyräkannat ovat talven jälkeen alhaiset. Pohjanmaan myyräkannat ovat romahtaneet talven aikana.

Myyrien määrät ovat runsastumassa selvästi Kainuussa, Savossa ja Karjalan maakunnissa. Näillä alueilla tavattiin keväällä kohtalaisia määriä sekä peltomyyriä että metsämyyriä ja lajien lisääntymiskausi oli alkanut tehokkaasti. On odotettavissa, että kannanvaihtelun huippuvaihe saavutetaan Itä-Suomessa syksyllä 2019.

Myyräkannat runsastuivat kohtalaisesti viime vuonna myös eteläisessä ja lounaisessa Suomessa ja kantojen ennustettiin saavuttavan huipun syksyllä 2019. Myyrien määrät kuitenkin laskivat laajalti talven aikana. On epätodennäköistä, että eteläisen ja lounaisen Suomen myyräkannat kasvaisivat merkittäviksi syksyyn mennessä.

Myyräkannat ovat keskisessä Suomessa ja Pirkanmaalla edelleen alhaisia syksyn 2017 huipun ja vuoden 2018 romahduksen jälkeen. On kuitenkin odotettavissa, että myyräkannat alkavat kasvaa maltillisesti tänä vuonna.

Pohjanmaalla sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla koettiin myyrähuippu syksyllä 2018. Kannat ovat talven aikana romahtaneet laajalti näillä alueilla. Odotettavissa on, että myyrien määrä pysyy läntisessä Suomessa alhaisena kesään 2020 asti.

Pohjois-Suomessa myyräkannat ovat kasvaneet verkkaisesti. Oulun ympäristössä ja Perämeren pohjukassa myyräkannat olivat viime syksynä kohtalaisen runsaat, mikä johti paikallisiin myyrätuhoihin taimikoissa ja puutarhoissa. Oulun ympäristön myyrät ovat vähentyneet talven aikana merkittävästi, mutta Kemin-Tornion suunnalla myyriä oli vielä kohtalaisen paljon.

Valtaosassa Lappia ja Koillismaata myyrämäärät ovat edellisten vuosien laskuvaiheen jälkeen vielä vaatimattomat, mutta selviä nousun merkkejä on havaittavissa. Tämä ennakoi kannan vahvistumista tänä kesänä ja huippua syksyllä 2020. Käsivarren Lapissa ja Pohjois-Lapissa myyriä oli runsaasti jo syksyllä. Kannat ovat näillä alueilla säilyneet kohtalaisen vankkoina talven yli, ja tämä ennakoi pikkujyrsijähuippua pohjoisimpaan Lappiin tulevana syksynä. Voi tosin olla, että huippu jää tavallista vaatimattomaksi, koska loppukeväällä kannat paikoin hieman laskivat.

Myös tunturisopuleista oli havaintoja Käsivarren ja Utsjoen tuntureilta huhtikuussa. Lumen sulamisen aikoihin ei kuitenkaan havaittu liikkuvia yksilöitä, mikä tarkoittaa sitä, että kanta on melko alhaalla. Ruotsin puolella sopuleita on ollut enemmän, ja voi olla, että tämä heijastuu meillekin kesän myötä. Mitään isoa kannankasvua ei tänä vuonna kuitenkaan ole odotettavissa. Kesällä tuntureilla on kuitenkin mahdollista nähdä yksittäisiä tunturisopuleita.

Tuhojen ja myyräkuumeen riski kasvussa Itä-Suomessa

Myyrätuhoja on paljastunut hangen alta Oulun ja Kemin ympäristöstä. On todennäköistä, että metsäpuun taimia on joutunut myyrien syömäksi myös etelämpänä Pohjanmaalla. Myyrien syömiä havupuun taimia ei kannata heti alkukesällä korvata uusilla, koska pahastikin vioitetuilla nuorilla taimilla on vahva toipumiskyky. Lopullinen kuolleisuus ilmenee usein vasta juhannuksen jälkeen.

Itäisessä Suomessa on merkittävä myyrätuhojen riski talvella 2019-2020. Taimien istuttaminen on suositeltavaa tehdä nyt heti mahdollisimman varhain kasvukaudella tai, vaihtoehtoisesti, mikäli mahdollista, siirtää kesään 2020, myyrähuipun jälkeen. Syksyllä istutetut taimet maistuvat myyrille paremmin kuin keskellä kesää istutetut. Tärkeää on myös pyrkiä poistamaan heinäkasvillisuus uudistusaloilta mahdollisimman kattavasti.

Korkeat metsämyyräkannat, ensi syksynä varsinkin Itä-Suomessa, lisäävät myyräkuumetta aiheuttavan Puumala-viruksen tartuntariskiä. Riski kasvaa loppusyksyllä, jolloin metsämyyrät hakeutuvat ihmisasutuksiin. Virus tarttuu ihmisiin hengitysteitse metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn välityksellä, joten tartuntamahdollisuus on suurin ulkorakennuksissa, joihin metsämyyrillä on pääsy.