Uumaja on hyvä paikka tehdä metsäkoneita

1980-luvulla pohjoisessa Ruotsissa oli metsäkonevalmistusta useilla paikkakunnilla. Yritykset ja niiden tuotemerkit olivat tunnettuja, arvostettuja, niillä oli takanaan kymmenien vuosien historia, lähes poikkeuksetta kehitys oli kulkenut kyläpajasta teollisuuslaitokseksi.

Sitten kansainvälinen omistus muokkasi idylliä: osaaminen siirtyi muualle, brändit ja tyhjät tuotantotilat jätettiin sinne missä ne olivat aikanaan syntyneet. Kaikesta huolimatta markkinaosuudet eivät muutoksessa saaneet pahoja kolhuja. Olivatko tehtaat vain olleet väärässä paikassa? Tuhansien kilometrien päästä asiaa katsoneen omistajan mielestä näin saattoi olla.

Komatsu-metsäkoneiden historiassa 1970-luvulta lähtien riittää omistajanvaihdoksia. Valmistuspaikkakunta on ollut puntarissa useampaan otteeseen, mutta Uumaja on pitänyt pintansa. Aluksi ruotsalaisten sinnikkyyden ansiosta, sen jälkeen Uumajan tarjoamat kiistattomat edut ovat pitäneet huolen siitä, että varteenotettavaa kilpailijaa sijoituspaikaksi ei ole löytynyt. Sattumalla on tässä oma osansa. Ei kukaan osannut 40 vuotta sitten Volvo BM Valmet -sopimuksen solmimisen aikaan tietää, kuinka valtavan teknisen kehityksen metsäkone saa kokea, eikä sen paremmin sitäkään millaiseksi tieteen, teknologian ja koulutuksen metropoliksi Uumaja samassa ajassa kehittyisi.

Osaavaa väkeä parhaassa iässä

Nykyinen metsäkoneiden kehitystyö edellyttää korkeasti koulutettua väkeä, toimivaa yhteistyötä eri tieteenalojen kesken, monien alojen insinöörejä, IT-osaajia ja kasvavaa määrää ammattiinsa koulutettuja asentajia. Metsäkoneiden rakentaminen joutuu kilpailemaan monen muun alan kanssa osaajista. Jotta tekijöitä riittää, tarvitaan monipuolisesti elinvoimainen toimintaympäristö, joka on työvoimalle riittävän kiinnostava asuinpaikkakuntana, tarjoaa ihmiselle tulevaisuuden näkymiä pitkäksi aikaa eteenpäin ja elää samassa sykkeessä globaalien trendien kanssa. 

Uumaja sai yliopiston 1960-luvun puolivälissä. Noista päivistä asukasluku on kaksinkertaistunut. Kehitys on muutoinkin edennyt Komatsu Forestin näkökulmasta katsottuna hyvään suuntaan. Yliopiston teollisen muotoilun laitos, joka on maailmassa rankattu sijalle 26 design-yliopistojen joukossa, voi tarjota innovatiivisia ratkaisuja metsäkoneiden kehitystyöhön. Maa- ja metsätalousyliopisto SLU:n tulo teki paikkakunnasta entistä kiinnostavamman metsäkonekaupungin. Sivistyslaitokset tuovat Uumajaan vuosittain liki 35000 opiskelijan joukon ja valtavan määrän eri alojen tieteiden harjoittajia, teknologiakeskuksia ja eri kokoisia yrityksiä, joita on tätä nykyä jo 14000. Väestön ikärakenne kertoo elinvoimasta ja Uumajan dynaamisuudesta: keskiverto uumajalainen on 38-vuotias. 

Komatsun uusi tehdas

Ei liene salaisuus, että Komatsu Forestin historiansa suurimpaan investointipäätökseen vaikutti tehdaspaikkakunnan elinvoimaisuus. Mahdollisuus siirtyä hiilineutraaliin metsäkonevalmistukseen nähtiin mahdollisena nimenomaan Uumajassa, jossa toimivalle ilmastoystävälliselle logistiikalle ja hankkeessa tarvittavalle osaajien yhteistyölle on hyvät edellytykset. Valmistukseen tulevat materiaalivirrat saadaan uuteen tehtaaseen nykyaikaisesti nopealla raideyhteydellä. Maailmalle lähteviä varaosia ja tarvikkeita ei Uumajaan edes tuoda; ne liitetään globaaleihin logistiikkavirtoihin jo 650 kilometriä etelämpänä Arlandassa. Tuotantotilojen ja valmistuksen saaminen hiilineutraaliksi, siihen löytyy tarvittaessa apua ja ideoita läheltä, kotikaupungista. (as)