Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi
Puh. 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla:13789601 kpl

Hyviä uutisia (päivittyy 24h/vrk):

22.7.2019 16:11Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin kansainvälinen arviointi on tärkeä vaihe kohti UNESCO Global Geopark -jäsenyyttäLue lisää »22.7.2019 15:11Teollisuuden liikevaihto kasvoi toukokuussa 3,0 prosenttiaLue lisää »22.7.2019 8:52Thule-polkupyörätelineet KahaltaLue lisää »

Hyviä uutisia (päivittyy 24h/vrk):

22.7.2019 16:11Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin kansainvälinen arviointi on tärkeä vaihe kohti UNESCO Global Geopark -jäsenyyttäLue lisää »22.7.2019 15:11Teollisuuden liikevaihto kasvoi toukokuussa 3,0 prosenttiaLue lisää »22.7.2019 8:52Thule-polkupyörätelineet KahaltaLue lisää »

Luke: Koneellisessa hakkuussa tuottavuusharppaus

Share |
16.05.2019 9:23

luke.jpg
Koneellisen hakkuun tuottavuus on kohentunut 1990-luvun alkuun verrattuna huomattavasti. Harvennushakkuilla tuottavuus on kasvanut päätehakkuita enemmän.

Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksesta, joka perustuu vuosina 2014–2017 kerättyyn hakkuukonekonedataan. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa korjuuolosuhteita, koneiden ajankäytön rakennetta, hakkuun tuottavuutta ja polttoaineen kulutusta.

Hakkuutähteiden kasaaminen alentaa tuottavuutta

Työskentelytavan mukauttaminen hakkuutähteen talteenottoa varten alensi tehotuntituottavuutta kuusivaltaisilla avohakkuilla noin kymmenellä prosentilla. Keskimääräinen tuotantoaikatuottavuus oli harvennuksilla 10,2 kuutiometriä tunnissa ja päätehakkuilla 22,1 kuutiometriä tunnissa. Tuotantoaika sisältää varsinaisen hakkuutyön lisäksi kaikki työmaalla tapahtuvat keskeytykset, tehoaika korkeintaan 30 sekunnin ”mikrotauot”.

Rungon keskitilavuus oli Pohjois-Suomessa pienempi kuin muilla alueilla, varsinkin päätehakkuilla. Päätehakkuilla rungon keskitilavuus on kasvanut 1990-luvun alkuun verrattuna, jolloin tehtiin edellinen julkinen seurantatutkimus (Kuitto ym. 1994). Harvennuspuu korjataan huomattavasti pienipuustoisemmilta kohteilta kuin 1990-luvulla, jolloin valtaosa harvennushakkuista tehtiin vielä miestyönä. Senaikaisilla keskimääräisillä runkotilavuuksilla (harvennukset 183 kuutiodesimetriä, päätehakkuut 309 kuutiodesimetriä) tuotantoaikatuottavuus on noussut harvennuksilla noin 70:llä ja päätehakkuilla 60 prosentilla.

Suurikokoisten, lähinnä päätehakkuille tarkoitettujen hakkuukoneiden tuottavuus ylitti pienempien koneiden tuottavuuden vasta kun rungon koko ylitti 300 kuutiodesimetrin tason.

– Hakkuun tuottavuudesta ja polttoaineenkulutuksesta saamamme tulokset viittaavat siihen, että hakkuukoneet olivat osittain ylimitoitettuja puuston kokoon nähden. Koneiden ohjaus niille ihanteellisille korjuukohteille vaatii kuitenkin riittävän suuren leimikkovarannon, toteaa erikoistutkija Paula Jylhä Lukesta.

Tutkimus käynnistettiin Metsäntutkimuslaitoksen ja Luken rahoituksella. Työ vietiin päätöksen Luken koordinoimassa FOBIA-projektissa, jonka rahoitus tulee pääosin EU:n Pohjoinen periferia ja Arktinen -ohjelmasta. Projektin tavoitteena on parantaa metsäkoneyrittäjien liiketoimintaosaamista koulutuksen avulla.

FOBIA-projekti

22.07.2019 16:11Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin kansainvälinen arviointi on tärkeä vaihe kohti UNESCO Global Geopark -jäsenyyttä
22.07.2019 15:11Teollisuuden liikevaihto kasvoi toukokuussa 3,0 prosenttia
22.07.2019 8:52Thule-polkupyörätelineet Kahalta
21.07.2019 15:22Palfinger Epsilon: Vahvaa panostusta puutavaranostureihin
21.07.2019 13:11Suomessa luvassa keskinkertainen viljasato - 3,6 miljardia kiloa
21.07.2019 9:00Talvirenkaat hevoskuljetusautoon ja Teboil Diamondia
20.07.2019 15:01AMV Metsäpalvelu Oy: Tehokasta urakointia harvennushakkuilla
20.07.2019 11:11Valmet toimittaa kartonkikoneuudistuksen ITC Limitedille Intiaan
20.07.2019 9:00Mid Finland Truck Meeting tänään Viitasaarella - Ammattilehden Mediamobiili mukana menossa!
19.07.2019 21:11Ponsse panostaa uusimpaan korjaamolaitteiden teknologiaan

Siirry arkistoon »