Runsas- ja pitkähaarainen juuristo voi vauhdittaa kuusen kasvua

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemän tutkimuksen mukaan nopeakasvuisten kuusten hyvä kasvuvauhti voi johtua juuriston rakenteesta.  Runsas- ja pitkähaarainen juuristo on lisäetu kilpailtaessa vedestä ja ravinteista, ja voi antaa nopeakasvuisille alkuperille hidaskasvuisia paremman kilpailuedun jo kasvun varhaisvaiheessa.

(kuva yllä: Tehdyssä tutkimuksessa kuusentaimien maan päällisissä kasvuissa ei näkynyt eroja. Kuva: Sannakajsa Velmala, Luke.)

Puuyksilöt eroavat toisistaan kasvunopeutensa takia, jotkut kasvavat luontaisesti nopeammin, jotkut hitaammin. Puiden ravinteiden ja veden saanti riippuu juuristosta ja juuriston symbionttisista juuristosienistä eli mykorritsoista. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että nopeakasvuisilla kuusiklooneilla on suurempi symbionttisten sienien monimuotoisuus juuristoissaan. Tuloksesta ei kuitenkaan voi päätellä, onko monimuotoisuus syy nopeaan kasvuun vai sen seuraus.

– Tavoitteenamme oli vertailla taimien juuristoja keskenään ennen kuin niiden kasvuerot tulevat esille ja selvittää, löytyykö jo pienistä taimista hyvää kasvua ennakoivia ulkoisia ominaisuuksia. Tutkimuksessa hyödynsimme Luken metsänjalostusaineistoa, nopea- ja hidaskasvuisia kuusen alkuperiä, kertoo Luken johtava tutkija Taina Pennanen.

(kuva: LIGNUM-ohjelmalla (Sievänen ym. 2010) mallinnettu kuva nopeakasvuisen taimen juuristosta.)

Nopeakasvuiset kuuset kasvattavat laajan juuriston jo taimivaiheessa

Tutkimuksessa mukana olleet, taimitarhalla kasvaneet 54 kuusentainta tutkittiin, kun ne olivat 1,5 vuoden ikäisiä ja versot keskenään samanmittaisia. Vaikka versojen pituudessa ja juurten painossa ei vielä ollut eroja, nopea- ja hidaskasvuisten kuusten juuristojen rakenne poikkesi jo selvästi toisistaan.

– Nopeakasvuisten taimien juuristot haaroivat yllättävän paljon enemmän kuin hidaskasvuisten taimien juuristot. Niillä oli juurenkärkiä enemmän kuin hidaskasvuisilla taimilla, niiden juuristoissa esiintyi useammin sivuhaaroja kauempana taimen tyveltä kuin hidaskasvuisilla ja sivuhaarojen kokonaispituus oli myös suurempi, kertoo erikoistutkija Leena Hamberg Lukesta.

Juurikärkien suuri määrä kauempana taimen tyveltä voi mahdollistaa sen, että nopeakasvuiset taimet saavat ajan kuluessa enemmän sienijuurikontakteja mikrobistoltaan ja ravinteisuudeltaan laikuttaisesta metsämaasta. Tämä mahdollistaa puulle myös hyvän ravinteiden- ja vedenkuljetuskyvyn.

– Puut ovat erittäin pitkäikäisiä kasveja, ja erot juurten rakenneominaisuuksissa voivat vielä vahvistua ajan myötä. Jo aiempien tutkimustemme perusteella tiedämme, että kuusella juurten ominaisuudet ovat periytyviä. Ilmiö voi osittain selittää kuusiyksiköiden erilaisia kasvunopeuksia, Taina Pennanen toteaa.