Metsähallitus hoitaa metsiä Asikkalan Salonsaaressa

11.03.2019 8.56

rismalahti-metsanhoitotyot.jpg

Metsähallitus tekee Asikkalan Rismalahden alueella metsänhoitotöitä. Töiden tavoitteena on parantaa puuston elinvoimaa ja alueen turvallisuutta poistamalla huonokuntoisia puita reittien, teiden, rakennusten ja sähkölinjojen lähettyviltä.

Alueen virkistyskäyttö huomioidaan korostetusti ja hakkuutähteet kuljetetaan pois niiltä alueilta, joilla ihmiset liikkuvat eniten.

Rismalahden niemenkärjessä puustoa väljennetään (3/2 kuvio liitteenä olevalla kartalla) ja lahden pohjukasta (4/2 ja 4.1/2) poistetaan kuusia, jolloin näkyvyys järvelle paranee. Hakkuutähteet kuljetetaan tältä alueelta Huhdintien eteläpuolelle Metsähallituksen maalle alueelle 26/1. Hakkuutähteet levitetään harvennettuun metsään, jossa käy vuosittain vain satunnaisia liikkujia.

Metsänhoitotöiden yhteydessä Huhdintien tienvarsipuustoa poistetaan Rismalahden kohdalla. Tällä hetkellä puiden oksat yltävät paikoin tien päälle. Tarkoitus on hakata tienvarsilta noin puurivi puoleltaan pois, että autot pystyvät liikennöimään Huhdintiellä normaalisti. Samalla tien turvallisuus-, näkyvyys-, hoito -ja kuivatusolosuhteet paranevat.

Leveälahden puolelle Päijänteen rantaan on suunniteltu nuotiopaikka (5/2). Nuotiopaikalta järvelle avautuvaa maisemaa halutaan parantaa kaatamalla muutamia puita nuotiopaikan ympäristöstä. Nuotiopaikan ympäristö on vapaaehtoisen metsiensuojelun METSO-luontokohde. Tämän takia puita ei viedä pois, vaan ne jätetään maahan, jolloin niistä tulee aikanaan monille lajeille tärkeää lahopuuta.

Huhdintien itäpuolella, nuotiopaikkaa vastapäätä tehdään pienalakasvatusta (26/1), jossa metsä harvennetaan normaalisti ja lisäksi alueelle tehdään noin 0,1 - 0,3 hehtaarin kokoisia pienaukkoja. Pienaukot sijoitetaan siten, että luontaisesti syntyneiden puuntaiminen varjostamat isommat puut poistetaan ja tehdään kasvutilaa luontaiselle taimiainekselle. Alueen eteläreunassa on järeä haapapuuryhmä, joka on rajattu pois hakkuualueesta. Rismalahden alueelta pois kerättävät hakkuutähteet kuljetetaan tälle alueelle ja levitetään maastoon.

Rismalahden risteyksen vastapäätä tehdään harvennus (25/2), jossa on tarkoitus poistaa pääasiassa kuusia, sillä kuuset estävät valon pääsemisen alueelle. Samalla kuusia poistamalla vapautetaan kasvutilaa luontaiselle taimiainekselle maastossa. Hakkuiden yhteydessä poistetaan alueelta myös noin viidennes männyistä ja koivuista. Myös tältä alueelta hakkuutähteet kerätään pois. Ylempänä rinteessä tehdään pienalakasvatushakkuu (23/3) ja poimintahakkuu (24/3). Poimintahakkuussa poistetaan puuston järeimpiä ja varjostavimpia puita pois, jolloin valo pääsee rinteeseen paremmin auringon noususuunnasta. Puuston tilavuus hakkuukuviolla tippuu hakkuun jälkeen noin puoleen.

Rismalahden alueella on uhanalaisen alppivuokon esiintymiä. Alppivuokkoesiintymät säästetään hakkuissa. Alppivuokko hyötyy tutkitusti valon lisääntymisestä alueella puuston poistamisen jälkeen. Alppivuokon kasvua edistävä hakkuu tehdään kuviolla 39, jossa alppivuokkoa varjostavaa puuta poistetaan alppivuokon menestymisen varmistamiseksi.

19.04.2024 17.00Kuorma-autoilla kuljetettujen tonnikilometrien määrä väheni vuonna 2023
19.04.2024 14.00TAVO Oy:stä Champion voiteluaineiden virallinen jälleenmyyjä
19.04.2024 9.00Energiapäivä Karvialla lauantaina 4. toukokuuta - esittelyssä laajasti alan kalustoa
18.04.2024 9.39Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsaus: Valtiontukikilpailu on Suomelle myrkkyä
17.04.2024 11.11MAN laajentaa eTruck-valikoimaa kolmesta yli miljoonaan vaihtoehtoon
17.04.2024 10.05Työkoneiden vuokramarkkinan odotetaan supistuvan tänä vuonna - Kasvun povataan alkavan ensi vuonna
16.04.2024 13.00Nimitykset: Juha-Matti Raatikainen Witraktorin liiketoimintajohtajaksi
16.04.2024 11.35Metsäteollisuus ry: Historiallisen korkeat kantohinnat - kaikelle puulle hyvä kysyntä
16.04.2024 11.11Trelleborg ja Mitas -renkaiden hintoihin korotuksia toukokuun alusta lukien
16.04.2024 11.00Metsäbiotalouden tiedepaneeli: Erot metsävaroissa ja niiden laskennassa mutkistavat EU:n yhteistä metsä- ja ilmastopolitiikkaa

Siirry arkistoon »