Metsähallitus ottaa uhanalaisuusarvioinnit vakavasti - luonnon monimuotoisuutta halutaan turvata entistä paremmin09.03.2019 16.44
Metsähallituksen merkitys valtion maa- ja vesialueiden hoitajana on yhä tärkeämpää luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Perjantaina 8.3. julkaistu eliölajien uhanalaisarviointi, samoin kuin viime vuoden lopulla julkistettu luontotyyppien uhanalaisuusarviointi osoittavat tämän. Metsähallitus aikoo kiinnittää asiaan entistä enemmän huomiota muun muassa kohdistamalla suojelutoimia paremmin, edistämällä eri toimijoiden uudenlaista yhteistyötä sekä kehittämällä uusia käytäntöjä ja keinoja lajien ja niiden elinympäristöjen tilan parantamiseen. Metsähallitus haluaa entisestään parantaa lajien ja luontotyyppien tilaa sekä suojelualueilla että taloudellisen toiminnan piiriin kuuluvilla alueilla. ”Arviointi eliölajien uhanalaisuuden tilasta on erittäin huolestuttava. Otamme viestin vakavasti”, sanoo Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen. ”Valtion laajojen maa- ja vesialueiden hoitajana sekä eri toimintojen yhteensovittajana meillä on tähän hyvät mahdollisuudet ja velvollisuus. On myös tärkeää, että hyödynnämme vieläkin paremmin Metsähallituksen osaamista uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseksi. Yhdessä kumppanien kanssa kehitämme myös uusia käytäntöjä ja keinoja.” Metsälajien elinolosuhteita parannetaan monikäyttömetsissä Arvioinnin mukaan lajien uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet merkittävästi metsäelinympäristöjen muutokset. Valtion monikäyttömetsissä monimuotoisuuteen panostetaan vuosittain yli 40 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lajien kannalta arvokkaimmat alueet jätetään metsätaloustoimien ulkopuolelle. Lisäksi Metsähallitus tehostaa monimuotoisuuden turvaamista uusilla ympäristöohjeillaan. ”Lahopuun lisäämiseksi säästetään hakkuissa kaikki kuollut puu - noin 50 000 m3 vuodessa - joka aiemmin korjattiin energiapuuksi”, Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula kertoo. Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun tuloksena metsätalouden ulkopuolelle jätetään ekologisesti arvokkaimmat kohteet. Samalla turvataan näiden alueiden kytkeytyneisyys ja lajien leviämismahdollisuudet. Alue-ekologisen verkoston ajantasaistaminen on käynnissä. Lisäksi Metsähallitus toteuttaa tänä vuonna ekologisen arvion aktiivisen luonnonhoidon tarpeesta metsätalousalueilla. Sen pohjalta päätetään jatkotoimenpiteistä, jotka voivat olla esimerkiksi kalojen vaellusesteiden poistamista, soiden ennallistamista tai paahdeympäristöjen hoitoa. Tarvitaan laajamittaista yhteistyötä uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen tilan turvaamiseen ”Haemme myös uusia käytäntöjä monimuotoisista metsistä riippuvaisten lajien kantojen vahvistamiseen. Liito-orava LIFE-hankkeessa alamme muun muassa kehittää metsänkäsittelykäytäntöjä yhdessä laajan kumppaniverkoston kanssa liito-oravan tilan parantamiseksi niin valtion monikäyttömetsissä kuin yksityismetsissä. Toisessa LIFE-hankkeessa alamme parantaa lahopuusta riippuvaisten kovakuoriaisten tilaa. Samalla hyötyvät myös monet muut uhanalaiset tai taantuneet lajit”, sanoo luontopalvelujohtaja Timo Tanninen. Arvioinnin mukaan toiseksi yleisin lajien uhanalaistumiseen vaikuttanut syy on avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu. Esimerkiksi suurin osa uhanalaisista lajeista elää metsien lisäksi perinneympäristöissä. Tässä tärkeää on yhteistyö maataloustuottajien kanssa, jotta karjan ja lampaiden laidunnuksella saadaan hoidettua uhanalaisia perinneympäristöjä. Olennaista on myös lisätä hoidettavien perinneympäristöjen alaa raivaamalla auki arvokkaita, umpeen kasvamassa olevia kohteita. Hyviä keinoja on ja kehitetään - resurssointi turvattava Arviointi nosti esille myös kosteikkolinnuston. Metsähallituksen koordinoimassa Hydrologia-LIFE -hankkeessa parannetaan kosteikkojen tilaa uusia käytäntöjä kehittämällä laajassa yhteistyöverkostossa, jossa on luontojärjestöjä, metsästäjiä ja metsätaloussektoria. ”Uhanalaisuusarvioinnin mukaan monien kosteikkolintujen kannat ovat romahtaneet. Aktiivisen ja jatkuvan kunnostuksen tarve on suuri. 2000-luvun alussa kunnostettiin Etelä-Karjalassa oleva Siikalahden lintukosteikko, ja lintujen kannat lähtivät nousuun. Kun resursseja ei ole jatkokunnostuksiin, monien lajien kannat ovat romahtaneet. Hankkeissa kehitettävistä hyvistä käytännöistä pitää tulla jatkuvia”, sanoo luonnonsuojelun päällikkö Tuula KurikkaMetsähallituksesta. Kerättyä tietoa pitää hyödyntää entistä paremmin Sekä luontotyyppien että lajien uhanalaisuusarviointien perustana on laji- ja luontotyyppitieto, jonka keräämisessä ja hallinnassa Metsähallituksella on suuri rooli. Paitsi että se on keskeistä edellä mainituissa arvioinneissa, se auttaa myös maa- ja vesialueiden käytön kohdentamisessa, niin että luonnonmonimuotoisuuden turvaaminen ja maa- ja vesialueiden käyttö voidaan yhteensovittaa parhaalla tavalla. Yksi merkittävä kehittämiskohde on vedenalaisen meriluonnon inventointitietojen (VELMU) entistä parempi hyödyntäminen niin suojelutoimissa kuin sinisen biotalouden ja merituulivoiman vastuullisessa kehittämisessä. |
