Metsä Fibre, Vilppulan saha: Erinomaista laatua korkealla hyötysuhteella

Suomessa on yhteensä noin 80 merkittävän kokoista sahalaitosta. Suurin niistä on Metsä Fibren Vilppulan saha. Sen vuosituotanto ylitti vuonna 2018 puolen miljoonan kuutiometrin rajapyykin. 

(kuva yllä: Jatkuvan kehitystyön ja merkittävien investointien avuin Metsä Fibren Vilppulan saha on säilyttänyt asemansa Suomen johtavana sahalaitoksena. Vuonna 2018 sahatavaran tuotantomäärä oli yli puoli miljoonaa kuutiometriä, millä Vilppula on Suomen suurin sahalaitos.)

Suomalainen sahatavara on kysyttyä maailmalla. Puhtaus, jäljitettävyys ja kestävästi toteutettu jalostus ovat asioita joista maailmalla ollaan valmiita maksamaan. Metsäteollisuuden julkaisemien tilastojen mukaan noin kolme neljäsosaa Suomen sahateollisuuden vuotuisesta tuotannosta päätyy vientiin. Metsä Fibren suurimmalla sahalla eli Vilppulan sahalla viennin osuus on vielä tätäkin korkeampi, peräti 90 prosenttia.

Metsä Fibrellä on sahalaitokset Rengossa, Lappeenrannassa, Merikarvialla, Kyrössä ja Vilppulassa. Työntekijöitä sahoilla on yhteensä noin 350. Vuosituotannon yltäessä lähes 1,55 miljoonaan kuutiometriin. Suomen lisäksi Metsä Fibrellä on sahalaitos Venäjällä, missä tytäryhtiö Metsä Svir tuottaa 275 000 kuutiometriä kuusisahatavaraa vuodessa. 

Vielä reilut viisi vuotta takaperin tärkeimmät vientimarkkinat olivat Euroopassa. Sittemmin markkinat ovat muuttuneet ja suurin osa tänään sahalle vietävistä havutukeista päätyy jalostettuna sahatavarana Kiinan ja muun Aasian sekä Lähi-Idän ja Euroopan markkinoille. 

Pitkäkuituinen kuusisahatavara, mitä Metsä Fibre tuottaa yli 1,1 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, soveltuu erityisen hyvin huonekalujen, sisä- ja ulkoverhouspaneelien ja liimapuun sekä betonivalumuottien raaka-aineeksi. Vastaavankaltaisiin käyttökohteisiin soveltuu myös mäntysahatavara jota tuotetaan Metsä Fibren puolesta noin 800 000 kuutiometriä vuodessa.

(kuva: Vilppulan sahan raaka-aine on havupuutukki, jota laitos käyttää noin 1 045 000 m3 vuodessa, mikä tarkoittaa noin 40 puutavarayhdistelmän verran puuta vuoden jokaisena päivänä.)

Vaiheikas historia

Pirkanmaalla, Vilppulassa on sahattu puuta vuodesta 1980 lähtien. Vilppulan saha rakennettiin Pohjan Saha Oy:n toimesta korvaamaan Ruovedellä edellisenä vuotena tulipalossa tuhoutuneen Jäminkipohjan sahan. Valmistuessaan Vilppulan saha ylti 335 000 m³ vuosituotannollaan maailman suurimpien sahalaitosten joukkoon. 

Kuten suomalaisten sahojen yleisesti myös Vilppulan sahan tähän astiseen elinkaareen sopii monia yrityskauppoja ja toimijoiden yhteensulaumia. Vuonna 1983 sahan omistus siirtyi G.A. Serlachiukselle. Vain neljä vuotta myöhemmin sahan katolle ilmestyi Metsä-Serlan tunnukset. Silloin Metsäliitto ja Serlachius sulautuivat Metsä-Serla Oy:ksi. Yhtenäinen Metsä identiteetti tuotantolaitoksille luotiin vuonna 2012, jolloin puutuoteteollisuudesta tuli Metsä Wood. Viimeisin merkkipaalu tapahtui vuonna 2016, jolloin Metsä Groupin suomalaiset sahat liitettiin osaksi Metsä Fibreä.

(kuva: Vuoden 2013 lopulla Vilppulan sahalla avattiin uusi sahansyöttö, sahalinja ja uudet tuorekäsittelylinjat.)

Tehokkuutta investoinneilla

Jatkuvan kehitystyön ja merkittävien investointien avuin Vilppulan saha on säilyttänyt asemansa Suomen johtavana sahalaitoksena. 2000 luvun merkittävimpiin investointeihin lukeutuu vuonna 2003 käyttöönotettu automaattinen lajittelu, mikä tehosti ja nopeutti sahalaitoksen prosesseja merkittävästi. Vain vuotta myöhemmin käynnistettiin sähköntuotanto kuoriketta omassa biovoimalaitoksessa polttamalla. Neljä vuoden päästä vuonna 2008 sahalaitoksen yhteyteen rakennettiin Vapon pellettitehdas.

Tälle vuosikymmenelle tultaessa tukkien mittaustekniikoiden ja käsittelyprosessin tarkkuus nostettiin silloin ennennäkemättömän korkealle tasolle. Ja vuoden 2013 lopulla Vilppulan sahalla avattiin uusi sahansyöttö, sahalinja ja uudet tuorekäsittelylinjat. Samalla sahan työntekijämäärä väheni 40 henkilöllä.

Viimeisimpiin merkittäviin investointeihin lukeutuu parin vuoden takainen rimoituskoneiden uusinta. Investointien myötä ja automaatiota lisäämällä laitoksen saanto on saatu muutamassa vuodessa takaisin nousujohteiseksi.

(kuva: Jopa 90 prosenttia Vilppulassa jalostetusta sahatavarasta päätyy vientiin. Viime vuosina Kiinan ja muun Aasian merkitys on kasvanut merkittävästi.)

Puoli miljoonaa kuutiometriä vuodessa

Kuten aikaisemmin todettiin jopa 90 prosenttia Vilppulassa jalostetusta sahatavarasta päätyy vientiin. Loppu 10 prosenttia jää kotimarkkinoille. Hake ja puunkäsittelyn sivuvirtoina saatava sahanpuru ja kuorike päätyvät selluteollisuuden ja bioenergiatuotannon loppukäyttöön.

Vuonna 2018 saha työllisti yhteensä noin 80 henkilöä ja vuosituotanto ylittää 500 000 m³ rajan, millä Vilppula on Suomen suurin sahalaitos, mutta maailman mittakaavassa enää keskikastia.

Se missä Vilppulan saha, kuin myös muut Metsäliitto Osuuskunnan omistaman Metsä Groupin tuotantolaitokset selättävät ulkomaiset kilpailijansa on lopputuotteen alkuperän jäljitettävyys ja kestävästi toteutetut korjuu- ja kuljetusmenetelmät.

Vilppulan sahan raaka-aine on havupuutukki, jota laitos käyttää noin miljoona kuutiota vuodessa, mikä tarkoittaa noin 40 puutavarayhdistelmän verran puuta vuoden jokaisena päivänä.

Sahattava puu on 100 prosenttisesti jäljitettävissä kestävän kehityksen mukaisesti hoidettuihin metsiin. Tukeista jopa 97 prosenttia on sertifioitua. Puut hankitaan pääasiassa Jyväskylän, Tampereen, Seinäjoen ja Viitasaaren hankintapiireiltä. Metsä Fibreltä kerrotaan keskimääräisen kuljetusmatkan asiakkaalta sahalle olevan hieman yli sata kilometriä.

(kuva: Investointien myötä ja automaatiota lisäämällä laitoksen saanto on saatu muutamassa vuodessa takaisin nousujohteiseksi.)