Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi
Puh. 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla:11884741 kpl

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

18.2.2019 18:11Edistykselliset V-Kran puutavaranosturit järkevään hintaanLue lisää »18.2.2019 15:01UPM ja TTS Työtehoseura kouluttavat yhdessä uusia puutavara-autonkuljettajiaLue lisää »18.2.2019 10:00Suomalaisen kuljetusalan edelläkävijä Scania Suomi täyttää 70 vuottaLue lisää »

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

18.2.2019 18:11Edistykselliset V-Kran puutavaranosturit järkevään hintaanLue lisää »18.2.2019 15:01UPM ja TTS Työtehoseura kouluttavat yhdessä uusia puutavara-autonkuljettajiaLue lisää »18.2.2019 10:00Suomalaisen kuljetusalan edelläkävijä Scania Suomi täyttää 70 vuottaLue lisää »

Suomen ilmastopaneeli: Talvimyrskytuhot kasvavat Suomessa - metsätuhojen laajuus voi olla tulevaisuudessa jopa kymmeniä miljoonia kuutioita

Share |
28.01.2019 10:22

myrskytuho_talvikuva.jpg

Suomen ilmastopaneelin tuoreen metsätuhoraportin mukaan ilmaston lämpeneminen voi tuoda Suomeen aiempaa suurempia metsätuhoja. Eniten tuhoja aiheuttaa tuuli, ja etenkin talvimyrskytuhojen ennakoidaan kasvavan Suomessa. Ilmastopaneelin arvion mukaan tuhoriskit lisääntyvät tulevina vuosikymmeninä. 

Ilmastopaneeli on selvittänyt tuoreessa raportissaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia metsätuhoja ja niiden vaikutuksia.

Tuuli on yksi suurimmista metsätuhojen aiheuttajista. Ilmastonmuutos voi paneelin mukaan tuoda Suomeen jopa kymmenien miljoonien kuution tuulituhoja.

”Tuulituho voi tapahtua milloin vain, ja 20–30 miljoonan kuution tuulituho on Suomessa mahdollinen”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Heli Viiri kertoo.

Tähän mennessä suurimmat myrskytuhot nähtiin Suomessa vuonna 2010, jolloin Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyjen tuulituhot olivat yhteensä 8,1 miljoonaa kuutiota.

Tuhoriskien suuruus kasvaa seuraavina vuosikymmeninä. Todennäköisin myrskyn aiheuttaja Suomessa on Pohjanmereltä tuleva hirmumyrskyn jäänne.

”Todella voimakkaita myrskyjä sattuu harvoin, mutta yksi kova myrsky voi tehdä paljon tuhoa: kun tuuli kasvaa pari-kolme metriä sekunnissa, tuulen tuhovaikutus metsissä liki kolminkertaistuu”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtonen sanoo.

Talvimyrskytuhoihin vaikuttaa myös roudan väheneminen.

”Jos maa on roudassa, puut eivät kaadu niin helposti. Kaikista pahin on vetinen ja sula maa – silloin puut ovat herkkiä kaatumaan”, Lehtonen kertoo.

Kirjanpainaja on vakavasti otettava hyönteistuholainen

Ilmaston lämpeneminen on lisännyt myös kuusen merkittävimmän runkotuholaisen kirjanpainajan aiheuttamia tuhoja.

”Kirjanpainaja voi aiheuttaa lähitulevaisuudessa Suomessa muutamien miljoonien kuutioiden tuhoja. Todennäköisyys tuhoille kasvaa seuraavan 30 vuoden aikana, sillä kuuset tulevat kärsimään yhä enemmän Etelä-Suomessa kuivuudesta”, Viiri kertoo.

Esimerkiksi Ruotsissa viime kesänä jyllänneet suuret metsäpalot tuhosivat metsää maassa noin 2 miljoonaa kuutiota, kun kirjanpainajatuhot samaan aikaan olivat 3–4 miljoonaa kuutiota.

”Viime kesänä Suomessa kertyi lämpösummaa yli 1 500 vuorokausiastetta, joka on kynnysraja kirjanpainajien toisen sukupolven syntymiselle. Tällöin puut ovat alttiina tuhoille koko kesän”, Viiri sanoo.

Ilmastopaneelin raportin mukaan tuhoseuranta on välttämätöntä. Esimerkiksi kuorellisen puutavaran varastointia metsissä joudutaan edelleen rajoittamaan kaarnakuoriaisten parveiluaikana. Kirjapainajatuhojen riskejä voidaan pienentää myös monipuolistamalla metsiköiden rakennetta.

Metsätuhojen hiilinieluvaikutus kuriin – puunhankinta keskitettävä tuhoalueille 

Metsätuho heikentää metsien kasvua ja sen seurauksena hiilen sidontaa. Suomessa metsätuhojen vaikutus hiilitaseeseen on ollut toistaiseksi vähäinen, sillä Suomessa ei ole ollut yhtä laajoja metsätuhoja kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa.

”Laaja-alaiset metsätuhot voivat muuttaa kokonaisen maan metsät hiilinieluista päästölähteiksi, kuten Kanadassa on tapahtunut metsäpalojen seurauksena”, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja ja Ilmastopaneelin Ilmastonmuutos ja metsätuhot -hankkeen vetäjä Antti Asikainen sanoo.

Tuhon aiheuttamaa hiilinieluvaikutusta voidaan pienentää merkittävästi kohdistamalla hakkuut tuhoalueelle. Myrskytuhoissa kärsinyt puu voidaan hyödyntää teollisuudessa toisin kuin metsäpaloissa tuhoutunut puu, joka kelpaa vain energiakäyttöön.

”Jos esimerkiksi myrsky kaataa miljoona kuutiota puuta, ja kaikki vaurioitunut puu saadaan talteen, nielun pieneneminen jää vähäiseksi. Hakkuita voidaan vähentää vastaavasti lähialueilla”, Asikainen kertoo.

Ilmastopaneelin raportin mukaan Suomen metsäsektori on sopeutumiskykyinen, vaikka metsiin kohdistuisi laaja-alainen tuhoepidemia.

”Esimerkiksi vuoden 2010 suurten myrskyjen vaurioittamat puut korjattiin onnistuneesti yli 8 miljoonan kuution tuhoalueelta”, Asikainen sanoo. 

Fakta: Metsätuhoja aiheuttavat niin myrskyt, hirvet kuin hyönteisetkin

  • Lumi ja tuuli ovat merkittäviä abioottisia, eli elottomia metsätuhojen aiheuttajia Suomessa.
  • Bioottisista, eli elollisista tuholaisista, hirvi ja juurikääpä ja ovat pahimpia tuhon aiheuttajia taloudellisesta näkökulmasta. Hyönteistuholaisista merkittävimpiä ovat kirjanpainaja ja ruskomäntypistiäinen.
  • Ilmastopaneelin mukaan tuhoriskejä voi vähentää kattavien riskianalyysien avulla, ja riskitieto pitää ottaa osaksi metsänhoitoa ja metsätaloutta.
  • Metsätuhojen riskiä voidaan alentaa myös lainsäädännöllä, jota on päivitettävä silloin, kun metsätalouden toimintaympäristö muuttuu.

Ilmastonmuutos ja metsätuhot -hanke
Suomen ilmastopaneelin Ilmastonmuutos ja metsätuhot -hankkeessa selvitettiin, mitä tiedetään metsätuhojen esiintymisestä ja niiden leviämiseen vaikuttavista ilmastotekijöistä Suomessa, muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Hankkeen yhteenvedossa on myös arvioitu tuhojen vaikutuksia metsien hiilitaseisiin. Osana hanketta järjestettiin myös monitieteinen asiantuntijatyöpaja. Hankkeeseen kuuluu Luonnonvarakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen tutkijoita.

 
18.02.2019 18:11Edistykselliset V-Kran puutavaranosturit järkevään hintaan
18.02.2019 15:01UPM ja TTS Työtehoseura kouluttavat yhdessä uusia puutavara-autonkuljettajia
18.02.2019 10:00Suomalaisen kuljetusalan edelläkävijä Scania Suomi täyttää 70 vuotta
18.02.2019 8:10Maankäytön nielujen ja päästöjen tietopohjaa on vahvistettava - nykyiset mallit tuottavat hyvin erilaisia ennusteita
17.02.2019 16:44AMMATTILEHTI KOEAJAA: Mitsubishi L 200 Club Cab 2.4 Di-D Magnum - Perinteet kunniaan
17.02.2019 15:55LUE TÄSTÄ! Mercedes-Benz Transport kuljetusalan erikoislehti tarjoaa mielenkiintoisia artikkeleita
17.02.2019 14:25John Deere Forestryn kiertue jatkuu 20.-21.2. Pomarkussa - työnäytöksessä uusi 8-pyöräinen 1010G
17.02.2019 14:20ILMOITTAJA! Seuraava mielenkiintoinen Metsäalan Ammattilehti on valmistumassa - muista lähteä mukaan
17.02.2019 14:11Nisula N5 - harvennusten uusi 6-pyöräinen tehokone
17.02.2019 12:22Scania Suomi juhlii 70-vuotista taivaltaan - tervetuloa kakkukahveille Scanian toimipisteisiin huomenna maanantaina 18.2.

Siirry arkistoon »