Puukauppa ennätysvauhdissa - kustannukset nousseet merkittävästi

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi–marraskuussa puuta 20 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi–marraskuussa yksityismetsistä 38,8 miljoonaa kuutiota puuta. Tämä oli 44 prosenttia enemmän kuin vastaavan ajan kymmenen vuoden keskiarvo.

Tukkien ostomäärä oli 17,8 miljoonaa kuutiota, mikä on 23 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammi–marraskuussa. Kuitupuun ostomäärä, 19,6 miljoonaa kuutiota, oli 16 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Raakapuukustannusten nousu heikentää metsäteollisuuden kilpailukykyä

Kuusi- ja mäntytukin kantohinta on noussut 13 prosenttia viime vuoden marraskuusta ja koivutukin 8 prosenttia. Kuitupuun kantohinta on noussut 12–14 prosenttia viime vuodesta.

Marraskuussa mänty- ja kuusitukista maksettiin keskimäärin 63–66 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 36 ja 70 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 47 euroa kuutiolta ja vaihteli 34 ja 52 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 17–20 euroa kuutiolta ja hinta vaihteli 11 ja 23 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Puun hinta saattaa siis vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.

Kantohintojen nousun lisäksi myös korjuu- ja kuljetuskustannukset ovat kohonneet.

Metsätiet avainasemassa tehtaiden häiriöttömässä puuhuollossa

Tehtaat tarvitsevat puuta tasaisesti ympäri vuoden. Tämä edellyttää, että puuta voidaan korjata ja kuljettaa metsistä tehtaille kaikkina vuodenaikoina ja joka säällä. Kausivaihtelu lisää kustannuksia mm. korjuussa, kuljetuksissa ja varastoinnissa.

Teiden kunto on avainkysymys puuhuollossa. ”On varmistettava, että puuhuoltomme ei vaarannu alempiasteisen metsätieverkoston rappeutumisen vuoksi. Hyväkuntoinen metsätie tehostaa myös metsänhoitotöitä, nostaa kiinteistön arvoa ja metsiin pääsee myös virkistyskäyttötarkoituksissa”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo.

Alemman tieverkon toimivuus kannattaa varmistaa kokonaisuutena yli maakuntarajojen. Tiestön kunnossapidon rahoitus on tärkeää pitää pysyvästi riittävällä tasolla. Rahoituksen ja toimenpiteiden kohdentamisen tulisi perustua kustannustehokkuuteen ja tiiviiseen vuoropuheluun teollisuuden kanssa.