Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi
Puh. 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla:11843126 kpl

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

16.2.2019 9:44Metsistä ja soilta tulevaa vesistökuormitusta arvioidaan uudelleenLue lisää »16.2.2019 8:10ammattilehti.fi sivuston kävijämäärät ovat edelleen tasaisessa kasvussa.Lue lisää »15.2.2019 12:21Onko XXBoxx puutavara-auton lavapohja turhake vai oliko se ennenaikainen..?Lue lisää »

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

16.2.2019 9:44Metsistä ja soilta tulevaa vesistökuormitusta arvioidaan uudelleenLue lisää »16.2.2019 8:10ammattilehti.fi sivuston kävijämäärät ovat edelleen tasaisessa kasvussa.Lue lisää »15.2.2019 12:21Onko XXBoxx puutavara-auton lavapohja turhake vai oliko se ennenaikainen..?Lue lisää »

Metsätalouden tuet voisivat perustua De minimis -asetukseen

Share |
29.11.2018 10:32

luke.png

Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan metsätalouden tuet voisivat 2020-luvulla perustua lähes kokonaan Euroopan komission De minimis -asetukseen. Tämä lisäisi joustavuutta tukien myöntämisessä ja keventäisi niiden hallinnointia.

Suomen metsätalouden tukijärjestelmä perustuu nykyään Kestävän metsätalouden rahoituslakiin (Kemeraan). Se joudutaan lähivuosina uusimaan, kun EU:n uusi rahoitusohjelmakausi alkaa vuonna 2021.

Kemera-tukia jaetaan valtion budjetista vuosittain noin 60 miljoonaa euroa. Tukea saavat yksityiset metsänomistajat. Valtaosa tuesta käytetään nuoren metsän hoitoon ja taimikon varhaishoitoon.

Vähämerkityksisiä eli ns. De minimis -tukia säännellään EU:ssa lievästi. Niitä voidaan joustavasti kansallisin päätöksin suunnata sellaisiin toimiin ja kohteisiin, joiden edistämistä pidetään tarpeellisimpina. Vähämerkityksinen tuki voidaan tarvittaessa myöntää myös jälkikäteen, mikä joustavoittaa ja sujuvoittaa tuen käyttöä ja hallinnointia.

Yhdistelmäratkaisut ehkä tehokkaimpia

Luken tekemässä selvityksessä korostetaan, ettei metsätalouden valtiontukien toteutustavassa ole kyse joko-tai-vaihtoehdoista. Usein on järkevää soveltaa samanaikaisesti useita eri oikeusperusteita ja rahoituslähteitä.

– De minimis -tuki voisi sopia erityisen hyvin pienempiin metsänhoitohankkeisiin, kuten taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon, kertoo erikoistutkija Esa-Jussi Viitala Lukesta.

Vaikka tuki soveltuu tietyin varauksin lähes kaikkiin muihinkin nykyisen Kemeran toimenpiteisiin, niin metsätalouden ympäristötuessa, luonnonhoidossa ja infrastruktuurihankkeissa (mukaan lukien metsätiet) voisi olla taloudellisesti edullista hyödyntää EU:n maaseuturahastosta saatavaa unionin osarahoitusta.

Myös tukien notifiointi eli hyväksyttäminen erikseen komissiossa voi olla joissakin tapauksissa järkevää.

Tukikatto harvoin vastaan Suomessa

De minimis -tukien suurimpana ongelmana on pidetty sitä, miten niiden kasautumista pystytään seuraamaan. Yhden yrityksen saamien tukien yhteismäärä ei saa ylittää 200 000 euroa kolmen peräkkäisen vuoden aikana. Metsätilat katsotaan EU:n valtiontukisäännöissä yrityksiksi.

Luken selvityksen mukaan nykyinen tukikatto ei vaikuttaisi olevan merkittävä ongelma Suomen metsätaloudessa. Jos kaikki Kemera-tuet olisi jaettu de minimis -tukina vuosina 2016–2018, tukikaton olisi ylittänyt vain kuusi metsänomistajaa. Ne kaikki ovat Pohjois-Suomen yhteismetsiä.

Riskiä tukikaton ylittymiseen voitaisiin vähentää myöntämällä metsätalouden tuet siten, että tuki alenisi asteittain esimerkiksi tuetun pinta-alan mukaan. Toinen vaihtoehto olisi asettaa yhden taloudellisen yksikön saamalle vuotuiselle tuelle hehtaarikohtainen tai euromääräinen yläraja. Tämä ehkäisisi tukien liiallista kasautumista. Saajakohtaisia enimmäismääriä sovelletaan metsätalouden tukiin muun muassa Saksassa ja Virossa.

– Ei ole välttämättä järkevää ohjata paljon julkista tukea suurille ja ammattimaisesti toimiville yhteismetsille, joilla on ilman tukiakin velvoite hoitaa metsiään hyvin. Tavallisilla metsänomistajilla vastaavaa velvoitetta ei ole, joten tuen vipuvaikutus on heillä yleensä isompi, Viitala kertoo.

Maatalouden de minimis -tuet – enintään 15 000 euroa kolmen vuoden aikana – eivät ainakaan nykyisellään muodosta estettä Kemera-tukien myöntämiselle de minimis -perusteisena. Myöskään muiden de minimis -tukien kasautuminen ei näyttäisi olevan ongelma yksittäistapauksia lukuun ottamatta.

De minimis -tukien seurantaan liittyvät hallinnolliset haasteet saattavat pääosin ratketa työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kehitettävän asiakastietovarannon (ATV) myötä. Tarkoitus on, että jo muutaman vuoden päästä kaikki Suomessa myönnetyt valtiontuet, mukaan lukien vähämerkityksiset tuet, ilmoitetaan kyseiseen tietovarantoon, josta ne ovat sitten keskitetysti saatavissa kansallista ja EU:n edellyttämää tukiseurantaa varten.

Luke teki selvityksen maa- ja metsätalousministeriölle. Selvityksestä käy ilmi, millaiselle oikeus- ja rahoitusperustalle metsätalouden uusi kannustinjärjestelmä voisi rakentua sekä mitkä tahot Suomessa myöntävät de minimis -tukia, mihin tarkoitukseen ja kuinka paljon. Selvitys on laajin ja perusteellisin, mitä aiheesta on tehty.

De minimis -tukien soveltuvuus Suomen metsätalouteen -raportti

16.02.2019 9:44Metsistä ja soilta tulevaa vesistökuormitusta arvioidaan uudelleen
16.02.2019 8:10ammattilehti.fi sivuston kävijämäärät ovat edelleen tasaisessa kasvussa.
15.02.2019 12:21Onko XXBoxx puutavara-auton lavapohja turhake vai oliko se ennenaikainen..?
15.02.2019 12:00Vähälä Yhtiöille uusia ympäristöystävällisiä kalustoratkaisuja
15.02.2019 10:00FCA ja PSA jatkavat ja syventävät Sevel yhteistyötä - Opel uusi tulokas
15.02.2019 9:21BMW tuo M-versiot X3- ja X4-malleista
15.02.2019 9:15Nokian Renkaat valittu jälleen vastuullisimpien yritysten joukkoon
15.02.2019 9:02Metsistä ja soilta tulevaa vesistökuormitusta arvioidaan uudelleen
15.02.2019 8:57Metsä Group toteuttaa kestävän metsänhoidon esittelykohteen Lohjan Kirkniemeen
15.02.2019 8:55METO ry: Puunhankintaan tarvitaan lisää väkeä

Siirry arkistoon »