Ilmaston lämpeneminen lisää puiden pakkasvaurioiden esiintymistä monilla paikkakunnilla Keski-Euroopassa

Itä-Suomen yliopiston, Zhejiang A&F University -yliopiston sekä Etelä-Kiinan kasvitieteellisen puutarhan tutkijat ovat osoittaneet kiinalais-suomalaisena yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa, että ilmaston lämpeneminen lisää puiden pakkasvaurioiden esiintymistä monilla paikkakunnilla Keski-Euroopassa. 

Pakkasvauriot ovat taloudellisesti tärkeitä maa- ja metsätaloudessa, ja aikaisemmissa tutkimuksissa niiden on todettu aiheuttaneen joinakin vuosina jopa useiden satojen miljoonien eurojen suuruisia vahinkoja viljeltäville kasveille.

Ilmastonmuutokseen liittyvä lämpötilan kohoaminen vähentää kevätpakkasten esiintymistä, minkä lisäksi ilman lämpötila ei laske keväällä edelleen esiintyvien pakkasjaksojen aikana yhtä matalalle kuin aikaisemmin. Mikäli tämä olisi ainoa ilmaston lämpenemisen aiheuttama muutos, puiden pakkasvauriot vähenisivät ilmastomuutoksen seurauksena. 

— Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa kuitenkin toisen, pakkasvaurioita lisäävän muutoksen. Puiden silmut puhkeavat aikaisemmin, minkä seurauksena puiden pakkaskestävyys purkautuu vuosittain aikaisempaa aiemmin, kertoo professori Frank Berninger Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitokselta.

— Tutkimuksemme viittaa siihen, että tämän seurauksena puiden pakkasvauriot lisääntyvät monilla paikkakunnilla Keski-Euroopassa.

Tutkimus perustui laajaan seuranta-aineistoon, jossa on dokumentoitu 27 puulajin lehti- ja kukkasilmujen puhkeamisajankohta eri puolilla Keski-Eurooppaa 30 vuoden ajalta. Nämä tiedot yhdistettiin päivittäisiin säätietoihin, joista analysoitiin tilastollisten mallien avulla pakkasten esiintymistä. 

Monien lajien silmunpuhkeaminen aikaistui monilla paikkakunnilla lämpenemisen seurauksena enemmän, kuin kevään viimeisten pakkasten esiintyminen. Tämän vuoksi on todennäköistä, että kyseiset lajit altistuvat näillä paikkakunnilla tulevaisuudessa etenevässä määrin pakkavaurioille. 

—Tutkimuksemme mukaan näin käy monien lajien kohdalla esimerkiksi Luoteis-Saksassa, mikä on yksi Euroopan merkittävimmistä hedelmäntuotantoalueista, toteaa Berninger.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Global Change Biology -lehdessä.