Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi
Puh. 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla:10383666 kpl

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

14.11.2018 15:16Metsä Board investoi kapasiteetin kasvattamiseen Kaskisten kemihierretehtaallaLue lisää »14.11.2018 11:17Vantaan kaupunki satsaa vähäpäästöisiinLue lisää »14.11.2018 10:14Autoklinikka ja Raskone yhteistyöhönLue lisää »

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

14.11.2018 15:16Metsä Board investoi kapasiteetin kasvattamiseen Kaskisten kemihierretehtaallaLue lisää »14.11.2018 11:17Vantaan kaupunki satsaa vähäpäästöisiinLue lisää »14.11.2018 10:14Autoklinikka ja Raskone yhteistyöhönLue lisää »

Väitöstilaisuus: Kantojen korjuu pienentää maaperän hiilivarastoa

Share |
08.11.2018 12:24

Tekopohjaveden tuotantoa (Lilli Kaarakka)

Tekopohjaveden tuotantoa (Lilli Kaarakka)

Tuoreessa väitöstutkimuksessa selvisi, että kantojen korjuu ja keinotekoisen pohjaveden tuotanto häiritsevät pitkään metsämaaperän toimintaa ja toipumista muokkauksesta.

Maaperä on metsäekosysteemin rakenteen ja toiminnan perusta. Maaperän fysikaaliset, kemialliset ja biologiset prosessit säätelevät metsän hiilen, ravinteiden ja veden kiertoa eli käytännössä koko metsän elämää. Ihmiset ovat merkittävästi vaikuttaneet näihin prosesseihin ja sitä myöten koko metsäekosysteemin toimintaan.

MMM  selvitti tuoreessa väitöskirjassaan kahden maaperän rakenteeseen ja kemialliseen koostumukseen vaikuttavan toimenpiteen − kantojen korjuun ja tekopohjaveden muodostamisen – pitkäaikaisvaikutuksia metsämaaperän ja -kasvillisuuden rakenteeseen, toimintaan ja toipumiseen.

Aiemmat kotimaiset tutkimukset näiden toimenpiteiden vaikutuksista on tehty korkeintaan muutamia vuosia toimenpiteiden päättymisen jälkeen eikä vaikutusten kestoa ja ekosysteemien toipumisnopeutta tunneta.

Kantojen poistaminen häiritsee ekosysteemiä

Avohakkuun jälkeen myös kannot saatetaan korjata metsästä pois, jolloin maaperän pintakerros häiriintyy ja siitä poistuu hiiltä ja ravinteita juurten ja kantojen mukana.

Tuoreen väitöksen tulokset osoittavat, että kantojen korjuun ja sen jälkeen tehtävän maanmuokkauksen seurauksena kuusikoiden maaperän pintakerros häiriintyy laajalti ainakin yli kymmenen vuoden ajaksi.

Havupuiden kannot ja paksut juuret muodostavat merkittävän hiilen ja ravinteiden pitkäaikaisvaraston, ja kantojen korjuun merkittävin ekologinen vaikutus onkin lahopuun ja sen hiilivaraston määrän väheneminen.

Tekopohjavesi rehevöittää maaperän

Tekopohjavettä tuotetaan sadettamalla ravinnerikasta järvivettä harjualueille. Tämä lisää maaperään hiiltä ja ravinteita, ja käsittelyn tuloksena maaperän kemiallinen koostumus muuttuu ja metsäekosysteemi rehevöityy.

Tutkimuksen mukaan maaperän happamuus, ravinnepitoisuudet ja kasvilajisto eivät olleet palautuneet vielä 12−15 vuoden jälkeen sadetuksen päättymisestä.

Tekopohjavesialueilla maaperän pH oli edelleen huomattavasti korkeampi sadetetuilla koealoilla kuin vastaavilla kasvupaikoilla, joita ei oltu sadetettu. Myös aluskasvillisuuden lajien runsaussuhteet poikkesivat aiemmasta vielä reilun kymmenen vuoden kuluttua sadetuksen päättymisestä.

− Tutkimukseni osoittaa, että maan pintakerroksen rakenne ja maaperän toiminta häiriintyvät pitkäaikaisesti molempien käsittelyjen seurauksena. Ympäristövaikutusten keston ja niistä toipumisen tunteminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta metsäenergian korjuun päätöksentekoa ja suunnittelua ja vastaavasti tekopohjavesilaitosten toimintaa voidaan suunnitella mahdollisimman pienin ympäristöhaitoin, sanoo perjantaina 9.11. väittelevä MMM Lilli Kaarakka.

Lilli Kaarakka (MMM, M.Sc.) väittelee aiheesta ”Maaperämuutosten kesto ja ekosysteemin pitkän ajan toipuminen fysikaalisesta ja kemiallisesta kuormituksesta – esimerkkeinä kantojen korjuu ja sadetusimeytys” 9.11.2018 klo 12, auditorio B2 Raisio-sali (Latokartanonkaari 7).

Väitöskirja on saatavilla Helsingin yliopiston digitaalisesta arkistosta

14.11.2018 15:16Metsä Board investoi kapasiteetin kasvattamiseen Kaskisten kemihierretehtaalla
14.11.2018 11:17Vantaan kaupunki satsaa vähäpäästöisiin
14.11.2018 10:14Autoklinikka ja Raskone yhteistyöhön
14.11.2018 10:13Metsäala tutuksi peruskoululaisille
14.11.2018 10:00Nesteen uusiutuva diesel Latvian markkinoille
14.11.2018 9:20Laitaatsalmen pohjoinen silta käyttöön torstaina
13.11.2018 18:22Sampo Rosenlew esittelee uutta FR48 -kuormatraktoria työnäytöksessä Kontiolahdella 14.-15.11. - tervetuloa!
13.11.2018 17:00Ilkka Hämälä jatkaa Metsäteollisuus ry:n puheenjohtajana
13.11.2018 15:00AMMATTILEHTI KOEAJAA: Uusi Peugeot 508 - Auto joka vie mennessään
13.11.2018 12:22Husqvarnan päivitettyyn maisemanhoito-ohjelmistoon hiilijalanjälkilaskuri

Siirry arkistoon »