Vaihtoehtoisten käyttövoimien suosion nousu näkyy myös käytettyinä maahantuoduissa, erityisesti ladattavien hybridien suosio on kasvanut. Valtaosa käytettynä maahantuoduista on kuitenkin yhä yllättävän vanhoja ja saastuttavia. Käytettynä Suomeen tuodaan vuosittain noin 30 000 henkilöautoa ja määrä näyttää kasvavan, joten niiden merkitys autokantaan on varsin suuri.

Vaihtoehtoista käyttövoimaa hyödyntävien osuus on käytettynä maahantuoduista autoista kasvanut viime vuosien aikana ja on jo suhteutettuna suurempi kuin Suomen ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimäärin. Uusista henkilöautoista vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus oli 2,9 % vuonna 2017 eli 3 489 kpl. Käytettynä maahantuoduista niiden osuus oli vuonna 2017 vastaavasti 7,0 prosenttia eli reilut 2 000 kappaletta.

Tammi-elokuussa 2018 vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli noussut 5,8 prosenttiin kaikista ensirekisteröidyistä henkilöautoista.  Käytettynä maahantuoduissa samalla ajanjaksolla vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien autojen osuus oli 9,8 prosenttia eli yhteensä 2 435 kappaletta. Vuonna 2018 suurin osa vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivista, käytettyinä tuoduista autoista oli ladattavia hybridiautoja.

”On hienoa, että vaihtoehtoisten käyttövoimien suosion kasvu näkyy myös käytettynä maahantuoduissa henkilöautoissa. Tämä ei kuitenkaan ole ainut käytettyinä maahantuotuja autoja koskeva trendi, vaan valitettavasti myös entistä suurempi osa käytettyinä tuoduista on isoja dieseleitä, joiden päästöt ovat huomattavan suuria”, kertoo johtava asiantuntija Outi Ampuja.

Suurin osa käytettynä maahantuoduista vielä yllättävän vanhoja ja saastuttavia verrattuna uusiin autoihin

Vaihtoehtoisten käyttövoimien suosion lisääntyminen on siis vain ilmiön toinen puoli. 2000-luvulla Suomeen on tuotu käytettyjä autoja aiempaa enemmän. Lähes 60 prosenttia näistä autoista on dieselkäyttöisiä ja dieselautojen osuus käytettyinä maahantuoduista on lisääntynyt viime vuosina. 

”Ilmastotavoitteiden kannalta suuntaus ei ole toivottava. Liikenne tuottaa noin viidesosan kaikista Suomen kasvihuonekaasupäätöistä. Niiden vähentämiseksi tarvitaan useita keinoa ja myös ajoneuvokantaa tulisi uudistaa siten, että entistä useampi uusi auto toimisi vaihtoehtoisilla käyttövoimilla eli sähköllä, biokaasulla, vedyllä tai korkeaseosetanolilla”, muistuttaa Ampuja.

”Uusien henkilöautojen keskimääräinen CO2 -päästö oli vuonna 2017 keskimäärin 119 g/km, kun käytettynä maahantuotujen CO2- päästö oli vuonna 2017 keskimäärin 158 g/km. Maamme liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräiset CO2-päästöt olivat 160 g/km vuonna 2017”, toteaa erityisasiantuntija Mika Idman.

Myös typen oksidipäästöt ovat käytettynä maahantuoduilla autoilla selvästi uusia autoja korkeammat. Typen oksidit heikentävät ilmalaatua.

Käytetyt autot tulevat etupäässä Saksasta ja Ruotsista

Uusia henkilöautoja myydään vuosittain noin 110 000 kappaletta ja Suomeen tuodaan käytettynä vuosittain noin 30 000 henkilöautoa, joten käytettynä maahantuoduilla autoilla on varsin suuri merkitys Suomen autokantaan. Maahantuotujen autojen ikä on keskimäärin kuusi vuotta. Länsi-Euroopan maihin ja muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen henkilöautokanta on varsin iäkästä.

Eniten käytettyjä autoja tuodaan Saksasta ja Ruotsista. Dieselkäyttöisten autojen osuus on suuri. Vuonna 2017 Saksasta tuotiin yhteensä vajaat 15 000 autoa, joista 10 000 oli dieselkäyttöisiä (73% kaikista Saksasta tuoduista autoista). Ruotsista tuoduista autoista noin puolet oli dieselautoja vuonna 2017 (noin 5 000 autoa).