Suomi tukee metsiensuojeluohjelmaa Keniassa: alkuperäisväestön häädöt loukkaavat ihmisoikeuksia15.05.2018 10.09
Kenian hallitus pakottaa alkuperäisväestön kodeistaan ja siirtää sengwer-kansan laittomasti ja väkivaltaisesti pois esi-isiensä asuinmailta, kertoo Amnesty Internationalin tänään julkaistava raportti. Suomi tuki metsäohjelmaa seitsemän vuoden ajan, ja suunnittelee hankkeelle jatkoa. Kenian hallitus sijoittaa Embobutin metsän alkuperäisväestöä uudelleen metsän hävittämisen vähentämiseksi. Sengwer-alkuperäiskansa pakotetaan asumaan huonokuntoisissa ja tilapäisissä asunnoissa, koska heidän kotejaan hävitetään jatkuvasti polttamalla. Sengwereitä ei ole kuultu, eikä heidän vapaata ja tietoon perustuvaa suostumustaan haettu ennen häätöjen aloittamista, toisin kuin Kenian perustuslaki ja kansainvälinen oikeus edellyttäisivät. Amnestyn raportin mukaan sengwereitä vastaan on käytetty voimaa, mikä on johtanut jopa kuolemaan. Pakkohäädöt oikeuttavassa päätöksenteossa on merkittäviä puutteita. “Kehitys on Kenialle tärkeää, mutta se ei saa maksaa ihmishenkiä. Kaikkien metsähankkeita Embobutissa rahoittavien tahojen tulee varmistaa, etteivät aiheuta ihmisoikeusloukkauksia”, sanoo Irungu Houghton, Amnestyn Kenian osaston toiminnanjohtaja. Huhtikuussa kävi ilmi, että Kenian metsähallitus (Kenya Forest Services, KFS) on ollut osallisena laittomiin hakkuisiin Embobutissa, joista sengwerejä syytetään ja vainotaan. Perheet hajoavat häätöjen seurauksena Häädöt ovat hajottaneet monia sengwer-perheitä, kun yksi vanhemmista on jäänyt metsään vartioimaan esi-isien perintöä, ja muu perhe muuttanut turvallisuussyistä metsän ulkopuolelle. “Tilanne on akuutti, koska ihmisiä uhkaa edelleen häätö kodeistaan. Hallituksen täytyy välittömästi lopettaa kaikki häädöt ja taata kaikille arvokas ja turvallinen paluu koteihinsa”, sanoo Irungu Houghton. Amnesty International vaatii rahoittajia varmistamaan hankkeiden ihmisoikeusvaikutukset ja sen, että projektit perustuvat alkuperäiskansojen valinnanvapauteen ja tietoon perustuvaan suostumuksen. Yksi rahoittajista on Suomi. Suomi tuki metsäsektorin uudistamista seitsemän vuoden ajan Suomi on tukenut Keniaa metsäsektorin uudistamisen tukiohjelmaa kehitysyhteistyövaroilla. Ohjelmaa toteutettiin seitsemän vuoden ajan, vuosina 2009–2016, ja sen tarkoituksena oli kehittää metsien hallinnon ja käytön tapoja. Yhteisöjen, yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan ja hallituksen tarpeisiin haluttiin vastata politiikkaa ja hallinnollisia järjestelyjä muuttamalla. Ohjelma tuki metsäyhdistyksiä, joissa Embobutin metsän lähellä asuvat yhteisöt olivat edustettuina. Yhteisöille sallittiin rajallinen pääsy metsiin ja niiden hyödyntämiseen ilman metsän hallintaoikeuksia. ”Kenian metsähallituksella on kaikki valta ja yhteisöillä on vain käyttäjän oikeuksia. Metsien suojelua lähestytään rautanyrkillä”, sanoi suomalainen virkamies Amnestylle syyskuussa 2016. Ulkoministeriö teetti hankkeesta ulkopuolisen selvityksen vuonna 2016. Raportissa todetaan, että Kenian hallituksen mukaan ihmisten pakkohäätöjä metsästä ei ole ollut, vaan hallitus tarjosi 400 000 Kenian shillingin, noin 3 550 euron, kompensaation pois muuttaville perheille. Tarjouksen hyväksyi 2 874 perhettä, ja he muuttivat pois metsästä vapaaehtoisesti. Selvityksen mukaan osa ihmisistä kokee silti olevansa historiallisesta taustasta johtuen oikeutettu alueeseen. Yhteisöiltä puuttuvan hallintaoikeuden ongelmallisuus tunnistetaan, mutta sengwerien muutto nähdään myönteisenä kehityksenä tilanteeseen. Ihmisoikeusvaikutukset huomioitava nykyistä paremmin Kenian metsähallituksen ja Suomen ulkoministeriön tekemässä hankkeen loppuraportissa ei mainita Embobutin metsää, sengwer-väestöä tai pakkohäätöjä lainkaan, vaan hankkeen sukupuoleen ja alkuperäiskansoihin kohdistuvien vaikutusten arvioimista pidetään onnistuneena. Raportissa ei mainita konsultointia sengwer-kansan kanssa, eikä heidän huoliaan maanomistukseen, häätöihin tai suostumukseen liittyen. Ulkoministeriön virkamies on vakuuttanut Amnestylle, että ihmisoikeusnäkökulma on huomioitu ja aiheesta on annettu koulutusta metsähallitukselle metsään liittyvissä kiistoissa. Metsästä elantonsa saavien ryhmien suhteen ihmisoikeusnäkökulmaa on virkamiehen mukaan erityisesti korostettu. Suomi esittää uutta, 9,5 miljoonaan euron hanketta Kenian yksityisen metsäsektorin tukemiseksi. Aiempi hanke priorisoi metsien suojelua, uudessa hankkeessa keskiössä on elinkeino: paikallisia yhteisöjä tuetaan metsätuotteiden kaupallistamisessa. Projektin toteuttajana olisi edelleen Kenian metsähallitus. Sengwer-kansan edustajat ovat vedonneet Suomen hallitukseen tammikuussa 2018, ja pyytäneet rahoituksen keskeyttämistä. He pelkäävät, että metsähallitus jatkaisi hankkeen tukemana häätöjä. Embobutin metsä kuului alkuperäiseen hankesuunnitelmaan, mutta ihmisoikeusloukkausten synnyttämän kritiikin vuoksi alueesta on luovuttu. Myös hankkeen aloitusajankohtaa on kritiikin vuoksi siirretty. Amnestyn suositukset Suomelle Embobutin metsä kuuluu useisiin, kansainvälisten rahoittajien tukemiin metsänsuojeluprojekteihin. Suomen ulkoministeriön lisäksi rahoittajia ovat muun muassa Maailmanpankki ja Euroopan unioni. ”Kansainvälisten rahoittajien on varmistettava, että projektit eivät aiheuta ihmisoikeusloukkauksia”, sanoo Anu Tuukkanen, Amnestyn Suomen osaston maakohtaisen työn asiantuntija. Tuukkasen mukaan Suomen tulisi tehdä uusi arviointi Kenian metsäsektorin uudistamisen tukiohjelmasta ihmisoikeussitoumustensa näkökulmasta. ”Uudessa tarkastelussa tulisi erityisen tarkasti selvittää mahdolliset ihmisoikeusloukkaukset, jotka tapahtuivat ohjelman aikana”, sanoo Tuukkanen. Amnestyn esittää, että arvioinnin tulokset saatettaisiin Kenian hallituksen tietoon. Suomen tulisi vaatia ihmisoikeuslähtöistä lähestymistä kaikkiin tuleviin hankkeisiin, jotka vaikuttavat metsissä asuviin alkuperäiskansoihin sekä tehdä yhteistyötä Kenian hallituksen kanssa korvauksen löytämiseksi niille, jotka ovat joutuneet ihmisoikeusloukkausten kohteiksi ohjelman vaikutuksesta. ”Tulevissa alkuperäiskansojen oikeuksiin vaikuttavissa hankkeissa kansojen suostumus tulee hankkia etukäteen, ja sen on perustuttava vapaaseen päätökseen ja riittävään tietoon. Aiemmista hankkeista saatuja tietoja on hyödynnettävä, ja rakennettava riittävä suoja sille, ettei uusia ihmisoikeusloukkauksia pääse enää tapahtumaan”, Anu Tuukkanen sanoo.
|
