Asko Piirainen Vuokatista: Yrittäjäelämää ja pysyvää muutosta

Talouden pitkän taantuman alku oli jo näkyvissä silloin, kun Asko Piirainen kymmenen vuotta sitten (2008) ensimmäisen kerran valittiin Koneyrittäjien liiton puheenjohtajaksi. 

(kuva: Metsäurakointi Piirainen Oy:n nykyinen bisnesidea on mielenkiintoinen. Asko on sijoittanut yrityksensä korjuuresurssin ja kaiken muun tarvittavan osaamisen paikallisen metsänhoitoyhdistyksen - sitä kautta metsänomistajien - käyttöön. Pelikentäkseen yritys on ottanut kaikki ne operaatiot, jotka tarvitaan puun siirtämiseksi pystymetsästä metsäteollisuuden portille: puunkorjuun ja kaukokuljetuksen sekä niihin liittyvät rutiinit.) 

Heikentyneistä suhdanteista huolimatta metsäteollisuus säilytti toimintakykynsä, alkurysä- yksen jälkeen palattiin pikku hiljaa siedettäviin hakkuu- ja urakointimääriin. Yleinen alakulo löi kuitenkin leimansa koko yhteiskuntaan; ei uskallettu panostaa tulevaisuuteen, odoteltiin suhdanteiden kääntymistä. Sellainen peukaloiden pyörittely ei uudelle puheenjohtajalle, sotkamolaiselle toisen polven yrittäjälle, sopinut. 

- Lähdimme Koneyrittäjien liitossa toteuttamaan laajaa palveluiden kehittämistä. Jäsenistön rakenne oli muuttunut teolli- suuden siirtäessä korjuutoiminnan vastuita yrittäjilleen; syntyi useita yrittämisen malleja, samalla myös erilaisia odotuksia KY:n suuntaan. Pidin tiukasti kiinni siitä, että palvelut, koulutus ja neuvonta etunenässä, saavuttavat jokaisen jäsenen, muistelee Asko Piirainen puheenjohtajakautensa alkuaikoja. 

Palvelun kehittämistä ja kovempia tavoitteita

Panostus palveluihin oli ajankohtainen, painopistettä oli syytä siirtää edunvalvonnasta sellaisen tiedon tuottamiseen, josta yrittäjät saavat ideoita ja malleja oman toimintansa kehittämiseen; tämä on ollut takaamassa myös joukon kasassa pysymistä ja yhtenäisyyttä. Alan isosta mullistuksesta on selvitty suhteellisen vähin vaurioin. Asko Piiraisen nimi nostetaan esille vielä useaan otteeseen, kun tuohon ajanjaksoon koneyrittämisen historiassa palataan.

- Yrittäjien taloudelliset tunnusluvut olivat keskimäärin liian alhaalla, sitä ne ovat edelleen, ja hajonta yritysten välillä on suurta. Jotain oli tehtävä asian parantamiseksi. Olin käynnistämässä kampanjaa, toimenpiteiden sarjaa, jonka tavoitteena on nostaa koneyrittäjien nettotulos kymmenen prosentin tasolle. Tämän asian ympärille syntyi paljon aktiivisuutta, ryhdyttiin puhumaan kymppiliikkeestä. Tähän tavoitteeseen toiset pääsevät muita helpommin, joillekin se on kovan työn takana. Tärkeintä oli kuitenkin sanoa ääneen, että se on mahdollista, toteaa Piirainen.

Asko näkee yrittäjien ja metsäteollisuuden intressit kaikesta huolimatta samansuuntaisina: 

- Moniasiakkuuden hyväksyminen koneyrittäjälle kilpailijakiellon sijaan on selvä merkki siitä, että urakanantajat ymmärtävät myös koneyrittäjän talouden realiteetteja.

Asko Piirainen on käytännön mies, hänen mielestään metsäteollisuuden ohjailuyritykset, etenkin korjuumäärien muutostilanteissa, toimivat huonosti. 

- Lisäntyvien määrien kanssa teollisuuden ei kannata olla huolissaan, koneyrittäjät saavat korjattua kaiken tarjolla olevan puun, vakuuttaa Piirainen.

(kuva: Metsäurakointi Piirainen Oy seuraa alan konekalutson kehitystä ja investoi tehokkaisiin toimintaan parhaiten soveltuviin ratkaisuihin. Kuvassa yrityksen uusi 8-pyöräinen Komatsu 901XC - ensimmäinen Suomessa.)

Urakointia ja uusia yritysideoita

Koneyrittämisen kenttää on laitettu uuteen järjestykseen metsäteollisuuden organisoidessa yrittäjiä suurempiin kokonaisuuksiin. Sellaisiin, jotka ovat helpommin ohjattavissa ja resursseiltaan laajempia; perinteiset korjuupomon hommat tehdään nykyään lähes kokonaan koneyrityksissä. 

Toinen uudelleen organisoitumisen trendi on lähtenyt yrittäjien toimesta. On nähty omat vahvuudet, osaaminen, tunnettuus ja hyvä yritysimago. Niiden varassa voi tehdä bisnestä vapaammin ja suunnitella toimintaansa pitemmällä tähtäimellä kuin ainoastaan yhden sopimusvälin verran; on mahdollisuus rakentaa kuvioita, joissa liikkumistilaa on aikaisempaa enemmän. Ehkä riskit kasvavat, mutta saa olla oman onnensa seppä. 

Metsän ja teollisuuden välissä

Metsäurakointi Piirainen Oy:n nykyinen bisnesidea on mielenkiintoinen. Asko on sijoittanut yrityksensä korjuuresurssin ja kaiken muun tarvittavan osaamisen paikallisen metsänhoitoyhdistyksen - sitä kautta metsänomistajien - käyttöön. Pelikentäkseen yritys on ottanut kaikki ne operaatiot, jotka tarvitaan puun siirtämiseksi pystymetsästä metsäteollisuuden portille: puunkorjuun ja kaukokuljetuksen sekä niihin liittyvät rutiinit. 

Näin Asko kiteyttää tekemisen mallin: 

- Halusin paikkakunnalle, omaan pitäjään, vahvaksi alan toimijaksi. MHY Sotkamo on aktiivinen ja seitsemän toimihenkilön voimin riittävän suuri asiakas, yhteistyökumppani oikeastaan. Tämä on periaatteessa hyvin yksinkertainen toimintatapa: MHY ottaa leimikot haltuun valtakirjalla, meille tulee korjuuohje ja siitä eteenpäin me otamme vastuun puun liikkumisesta. Oman puutavara-autokaluston myimme yrittäjälle, jolta nyt ostamme maantiekuljetuksen, autoilija laskuttaa meitä ja me puolestamme MHY:tä, joka hankkii puulle toimitusosoitteet ja hoitaa asiat puuta käyttävän teollisuuden suuntaan. 

Asko Piirainen perustelee hyvän maineen tärkeyttä toiminnan onnistumisessa. Metsäurakointi Piirainen on sotkamolaisille ja ympäristökuntien metsänomistajille tuttu jo monen vuosikymmenen varrelta. Askon isän, Teuvo Piiraisen, 60-luvulla aloittama puunkorjuun urakointi on kasvanut osakeyhtiöksi ja merkittäväksi kainuulaiseksi työllistäjäksi. Enää ei pärjää yksin, pitää olla yhteyksiä moneen suuntaan. Yhteistyö toimii, kun osapuolilla on yhteiset intressit. Metsäurakointi Piiraisen rooli on ratkaiseva MHY:n toimeksiantojen saannille, ja toisaalta tällainen toimintamalli on mahdollista vain aktiivisen ja uudistushenkisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa. 

- Paras palvelu ja paras hinta, sitä odottaa metsänomistaja yhteistyöltä. Korjuuseen liittyvät ylimääräiset kustannukset ja niiden vaikutus myyntituloihin on tässä mallissa paremmin näkyvissä kuin perinteisessä metsäyhtiöiden urakoinnissa. Meille ei ole sälytetty kustannusten tasaajan roolia, vaan alhaisemman kustannuksen korjuukohde antaa ekstraa metsänomistajalle paremman hinnan muodossa, kertoo Piirainen. 

Lumituhojen kimppuun

Sotkamolaisella yhteistyöllä on nyt keväällä näytön paikka, kun hangen alta paljastuvat lopulliset lumenmurtoalueiden tuhot. Vuodenvaihteen tienoilla Pohjois-Karjalassa ja Ylä-Kainuussa märkä lumi teki pahaa jälkeä; puhutaan satojen tuhansien mottien korjuumäärästä, jolla tuhoutuneet metsät saadaan takaisin selviksi kuvioiksi ja kasvukuntoon. Aikaa ei ole ylen määrin: hyönteistuhot velvoitteineen ja riski puutavaran pilaantumisesta painavat päälle. On luonnollista, että tuhoutuneen metsän omistajalle tulee ensimmäisenä mieleen puhelimen kampeen tarttuessaan metsänhoitoyhdistyksen numero. Se tietää vilkasta kevättä ja kesää MHY Sotkamolle ja Metsäurakointi Piiraiselle. 

- Onneksi vielä on aikaa valmistautua, totesi Asko Piirainen maaliskuun alussa, jolle tuhometsät eivät ole mikään uusi asia. Hän on ollut korjaamassa myrskytuhoja Ranskaa ja Ruotsia myöten. 

MHY Sotkamon toiminnanjohtajalla, Jarmo Huttusella, on kokemuksen tuomaa rauhallisuutta, hän ei halua riskeerata hyviä asiakassuhteita teollisuuden suuntaan, laadun on säilyttävä: 

- Murtopuun korjuussa tärkeää on varmistaa, ettei vaurioitunutta puuta jää sahatukkiin, puuta siirtyy halvempiin tavaralajeihin, se on vain hyväksyttävä. Metsätuholaki määrää poistamaan vauriopuun, vakuuttamattomassa metsässä kustannuksia jää metsänomistajan maksettavaksi. 

Asko Piirainen kuulutta yhteistoimintaa murtosavotasta selviytymiseksi: 

- Nyt kun aikaa vielä on, pitää puulle hankkia toimitusosoitteita, viranomaisten taholta toivoisi joustavuutta byrokratian suhteen, tiestön kunto ja kelirikot on otettava huomioon. Eikä tuleva savotta rajoitu pelkästään lumen murtometsiin, maastossa odottaa kymmeniä kilometrejä sähkökatkojen aikaan kaivureilla raivattuja linjoja, juurineen kaadettua puuta. Sekin on ajallaan saatava sieltä pelastettua.

Pirstoutunut ja halkeillut puu, sitä kertyy ensi kesän hakkuista paljon. Osa sellaisesta kelpaa energiapuuksi, aivan silpuksi mennyt ei mihinkään.

Sotkamolainen OK-Yhtiöt Oy ostaa energiapuuta Kainuusta ja Keski-Suomesta ja myy haketta lämpö- ja voimalaitoksille. Yrityksen omistajina on iso joukko koneyrittäjiä Kainuusta ja Keski-Suomesta. Asko Piirainen on OK-Yhtiöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Energiapuun menekkiä ja hintaa rassaa tällä hetkellä kivihiilen edullisuus. Voi tulkita, että minään onnenkantamoisena Piirainen ei lumituhoja näe edes energiapuun toimitusten kannalta: 

- Täältä on pitkään saatu puuta tasaiseen tahtiin markkinoille, nyt on katsottava, miten tästä selvitään.