Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi
Puh. 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla:10873992 kpl

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

15.12.2018 19:01Kuljetus Iso-Pellinen, Evijärvi: Puu kulkee Scanialla varmastiLue lisää »15.12.2018 16:44ProSilva metsäkoneet vaativiin olosuhteisiin - ympäristön ehdoillaLue lisää »15.12.2018 11:33Ahmakanta kasvussa lähes koko maassaLue lisää »

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

15.12.2018 19:01Kuljetus Iso-Pellinen, Evijärvi: Puu kulkee Scanialla varmastiLue lisää »15.12.2018 16:44ProSilva metsäkoneet vaativiin olosuhteisiin - ympäristön ehdoillaLue lisää »15.12.2018 11:33Ahmakanta kasvussa lähes koko maassaLue lisää »

Selvitys Jäämeren rautatiestä valmistunut: Kirkkoniemen linjaus selvitetään tarkemmin

Share |
09.03.2018 20:01

jaanmurto.jpg

Liikenne- ja viestintäministeriö on valinnut Jäämerelle Oulun, Rovaniemen ja Kirkkoniemen kautta kulkevan ratalinjauksen jatkoselvitettäväksi.

Linjauksen ratkaisi Kirkkoniemen eduksi Suomen logistisen aseman, saavutettavuuden ja huoltovarmuuden parantuminen vaihtoehtoihin verrattuna. Kirkkoniemen linjaus oli kahdesta kärkiehdokkaasta edullisempi.

- Jäämeren rata on tärkeä eurooppalainen hanke, joka kytkisi pohjoisen, arktisen Euroopan kiinteämmin osaksi Manner-Eurooppaa. Ratayhteys parantaisi useiden pohjoisen alueen elinkeinojen edellytyksiä. Työryhmä alkaa nyt selvittää tarkemmin Kirkkoniemeen tehtävää ratalinjausta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

- Haluamme jatkaa erinomaista yhteistyötä Norjan ja Suomen välillä ja osallistumme mielellämme Rovaniemi-Kirkkoniemi-ratalinjauksen vaihtoehtoja pohtivan työryhmän työhön, sanoo Norjan liikenneministeri Ketil Solvik-Olsen.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi viime heinäkuussa Liikennevirastoa tekemään mahdollisesta Jäämeren radasta selvityksen yhdessä Norjan liikenneviranomaisten kanssa. Liikennevirasto arvioi viiden eri linjausvaihtoehdon toteuttamista ja taloudellista kannattavuutta.

- Kaikki tutkitut ratavaihtoehdot olisivat teknisesti mahdollisia toteuttaa. Vaihtelua oli kuitenkin runsaasti etenkin taloudellisessa vertailussa sekä vaikutuksia ympäristölle vertailtaessa, sanoo johtaja Matti Levomäki Liikennevirastosta.

Selvityksessä tarkastellut linjausvaihtoehdot olivat Tornio–Narvik, Kolari–Narvik, Kolari–Tromssa, Rovaniemi–Kirkkoniemi ja Kemijärvi–Alakurtti–Murmansk. Lisäksi selvitettiin HCT-ajoneuvoyhdistelmien (High Capacity Transport) hyödyntämiselle perustuvaa vaihtoehtoa. 

Selvitykset sekä Liikenneviraston koostama raportti tuloksista ovat ladattavissa Liikenneviraston verkkosivuilta osoitteessa www.liikennevirasto.fi/. 

Mitä ovat Jäämeren radasta saatavat hyödyt?

Jäämeren rata parantaisi Suomen logistista asemaa ja saavutettavuutta, sekä koko Euroopan yhteyksiä. Rata toisi vaihtoehtoisen kuljetusreitin Suomen vienti- ja tuontikuljetuksille. Jäämeren ympäri vuoden jäättömien syväsatamien kautta avautuisi uusi yhteys myös Atlantille ja Koillisväylälle.

Selvityksissä arvioidaan, että Jäämeren radan kuljetukset koostuisivat pääasiassa mineraaleista, kalatuotteista, raakapuusta ja metsäteollisuuden jalostustuotteista. Potentiaalisia kuljetuksia ovat myös Barentsin alueen luonnonvarat sekä tulevaisuudessa muut Kollisväylän kautta kulkevat tuotteet.

Selvitetyistä vaihtoehdoista suurimmat matkustajapotentiaalit olisivat Tromssan ja Kirkkoniemen vaihtoehdoissa. Matkustajaliikenne olisi pääasiassa matkailuliikennettä, jonka oletetaan kasvavan ympärivuotiseksi tulevaisuudessa. 

Jäämeren rata parantaisi myös Suomen huoltovarmuutta, kun Suomella olisi käytössään Itämerelle vaihtoehtoinen kuljetusreitti.

Mitkä ovat radan kustannukset?

Linjausvaihtoehtojen kustannukset poikkeavat huomattavasti toisistaan. Kustannusten muodostumiseen vaikuttavat muun muassa uuden radan pituus sekä maasto-olosuhteet. Ratojen kokonaiskustannukset vaihtelevat noin 0,7 – 7,4 miljardin euron välillä. Suomen puolelle kohdistuvat investointikustannukset vaihtelevat välillä 0,02 – 2,3 miljardia euroa.

Ehdotettavan Kirkkoniemi-linjauksen kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 2,9 miljardia euroa, mikäli linjaus kulkee Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kirkkoniemelle. Kemijärveltä Sodankylän kautta Kirkkoniemelle kulkevan vaihtoehdon kokonaiskustannus olisi 2,8 miljardia euroa. Kirkkoniemen linjauksen investointikustannukset Suomen puolella ovat noin 2 miljardia euroa ja Norjan puolella ovat noin 0,9 miljardia euroa. 

Selvityksissä todetaan, että ratavaihtoehtojen yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden arviointi on haastavaa. Kuljetuspotentiaaleihin liittyy epävarmuutta, koska asiaa tulee tarkastella usean vuosikymmenen päähän.

Laadituilla kuljetusennusteilla kaikki linjausvaihtoehdot ovat yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomia. Toisaalta esimerkiksi muutokset eri liikennemuotojen kustannuksissa tai alueen elinkeinotoiminnassa voivat muuttaa tilannetta merkittävästi.

Huomioitiinko selvityksissä vaikutuksia alkuperäiskansoille ja ympäristölle? 

Kirkkoniemen linjauksella on vaikutuksia mm. ympäristöön, talouteen sekä saamelaisten elinkeinoihin ja kulttuuriin. Selvityksissä on kuvattu vaikutuksia porotaloudelle ja saamelaisille, mutta niiden suuruutta ei ole arvioitu vielä tässä vaiheessa. Näitä vaikutuksia pitää jatkotyössä selvittää lisää. 

Jatkoselvitysten alussa on tarkoitus sopia Saamelaiskäräjien kanssa tarvittava vuorovaikutus ja eri selvitykset saamelaiskäräjälain mukaisesti. Pohjois-Lapin maakuntakaavatyöhön tai erillisesti tulisi toteuttaa Yhdistyneiden kansakuntien biodiversiteettisopimuksen mukainen Akwé: Kon -menettely, jossa tarkastellaan radan ja junaliikenteen vaikutuksia saamelaisille ja saamelaiskulttuuriin. Kirkkoniemen yhteyden osalta saamelaiskäräjien lisäksi neuvotellaan Kolttien kyläkokouksen kanssa.

Saamelaiskäräjiä ja saamelaisia kuultiin selvityksen aikana Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Varsinainen saamelaiskäräjälain 9§:n mukainen neuvottelu pidettiin Inarissa 18.1.2018. 

Linjausvaihtoehtoja suunniteltaessa on jo pyritty huomioimaan Pohjois-Lapin arvokkaat luontokohteet. Suunnittelun edetessä tulee tehdä myös tarkemmat ympäristövaikutusarviot. Varsinaisen hankesuunnittelun yhteydessä toteutetaan myös ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Ympäristövaikutuksia tullaan jatkotyössä tarkentamaan maastokäyntien ja inventointien avulla.

Mitä seuraavaksi?

Jäämeren radan jatkoselvittämistä jatketaan yhteistyössä Norjan kanssa. Jatkotarkastelua varten perustetaan yhteinen työryhmä, joka määrittelee asian edellyttämät jatkotyövaiheet ja -aikataulun.

Työryhmä selvittäisi valitun ratalinjauksen edellyttämiä keskeisiä kysymyksiä, muun muassa ympäristökysymyksiä, lupamenettelyitä, kustannuksia, rahoituksen rakennetta ja rahoitusmallia. Työryhmän tulisi saada työnsä päätökseen 31.12.2018 mennessä.

Lisäksi Pohjois-Lapin maakuntakaavatyössä jatketaan linjauksen tarkempaa selvittämistä.

Linkit selvityksiin sekä kartta selvitetyistä reittivaihdoehdoista löytyvät myös tämän tiedotteen alta lvm.fi-verkkopalvelusta. 

15.12.2018 19:01Kuljetus Iso-Pellinen, Evijärvi: Puu kulkee Scanialla varmasti
15.12.2018 16:44ProSilva metsäkoneet vaativiin olosuhteisiin - ympäristön ehdoilla
15.12.2018 11:33Ahmakanta kasvussa lähes koko maassa
15.12.2018 9:22Kuljetusyrittäjät vaativat realismia päästökeskusteluun
14.12.2018 16:00Bioenergia-alan konkareita kiitettiin kunniajäsenyydellä
14.12.2018 15:50Bioenergia ry:n uusi puheenjohtaja: alalla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä
14.12.2018 15:42Veho testaa tulevaisuuden liikkumista Aviapoliksen Liikennelabra-hankkeessa
14.12.2018 15:23Neste avaa pilottiaseman Vantaalle ‒ ostokset hoituvat automaattikaupasta ja auton tankkaa robotti
14.12.2018 15:17Opel Combo Life on voittanut ?Best Buy Car of Europe 2019? -tittelin
14.12.2018 13:01Kongan Konepaja laajentaa KESLA-nostureiden myyntiä

Siirry arkistoon »