Ojitettujen soiden ennallistaminen - humpuukia vai ympäristötekoja?09.03.2018 19.01
Soiden monimuotoisuus on heikentynyt viime vuosikymmeninä tehtyjen ojitusten seurauksena. Ennallistamisen avulla suot voitaisiin palauttaa lähemmäs luonnontilaa myös nykyisten suojelualueiden ulkopuolella. Kansalaisten näkemyksiä ennallistamisesta kerätään uudessa suurhankkeessa. Uusista käyttövaihtoehdoista kerrotaan 13.3. järjestettävässä ”Kelvottomat käyttöön” -seminaarissa Oulussa. Suoalueiden monimuotoisuuden kehityssuunta on huolestuttava. Paitsi että monet soilla elävät harvinaiset kasvi-, hyönteis- ja lintulajit ovat uhanalaistuneet, myös suolla elävät yleiset lajit ovat taantuneet. Tämä myös näkyy marjanpoimijoille heikentyneinä marjasatoina. – Ennallistamista on tähän mennessä toteutettu pääasiassa sellaisilla valtion luonnonsuojelualueilla, joiden suot on ojitettu ennen suojelua. Koska soiden monimuotoisuuden taantuminen kuitenkin jatkuu, kannattaisi pohtia ennallistamista myös suojelualueiden ulkopuolella, kehottaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Anne Tolvanen. Milloin ennallistaminen kannattaa ja kuka maksaa viulut? Suomessa on lähes miljoona hehtaaria suojelemattomia ojitettuja soita, joilla metsätalous ei ole kannattavaa. EU:n rahoittamassa LIFEPeatLandUse-hankkeessa Luken tutkijat ovat laskeneet ennusteet tällaisten heikkotuottoisten soiden käyttövaihtoehdoille, eli taloudelliselle hyödyntämiselle tai monimuotoisuuden parantamiselle. – Laskelmat osoittavat, että joillakin soilla kannattaa edelleen harjoittaa metsätaloutta, jotkut kannattaa jättää nykytilaan, mutta monille soille ennallistaminen tarjoaa hyvän tilaisuuden palauttaa niiden vesitalous ja monimuotoisuus lähemmäs luonnontilaa, Tolvanen toteaa. Luken ja Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestämässä LIFEPeatLandUse-hankkeen ”Kelvottomat käyttöön” -loppuseminaarissa 13.3. klo 9.30–14 esitellään heikkotuottoisten soiden käyttövaihtoehtoja. |