Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi
Puh. 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla:10874732 kpl

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

15.12.2018 19:01Kuljetus Iso-Pellinen, Evijärvi: Puu kulkee Scanialla varmastiLue lisää »15.12.2018 16:44ProSilva metsäkoneet vaativiin olosuhteisiin - ympäristön ehdoillaLue lisää »15.12.2018 11:33Ahmakanta kasvussa lähes koko maassaLue lisää »

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

15.12.2018 19:01Kuljetus Iso-Pellinen, Evijärvi: Puu kulkee Scanialla varmastiLue lisää »15.12.2018 16:44ProSilva metsäkoneet vaativiin olosuhteisiin - ympäristön ehdoillaLue lisää »15.12.2018 11:33Ahmakanta kasvussa lähes koko maassaLue lisää »

Hakkuutähteiden energiakäyttö ei ole haitatonta, mutta pärjää ilmastovaikutuksiltaan kivihiilelle ja turpeelle

Share |
07.03.2018 18:11

hakkuutahde.jpg

Kotimaisten hakkuutähteiden polttamisen ilmastohaitat jäävät kivihiilen ja turpeen haittoja pienemmiksi, kertovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden tuoreet tulokset. Pienten jakeiden, kuten oksien, energiakäyttö pärjää myös maakaasulle.

Sekä hakkuutähteiden että fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuu hiilidioksidipäästöjä. Luken tutkija Aapo Rautiaisen mukaan polttoaineet kuitenkin eroavat siinä, mitä niiden sisältämälle hiilelle tapahtuu, ellei sitä vapauteta polttamalla.

– Ellei fossiilista hiiltä vapauteta, se pysyy poissa ilmakehästä. Polttamattomat hakkuutähteet puolestaan jäävät metsään ja hiili vapautuu ilmakehään niiden hajotessa. Käsityksemme hakkuutähteiden polton haitallisuudesta riippuukin siis siitä, kuinka haitallisena päästöjen aikaistamista pidämme, Rautiainen toteaa.

Haittoja voidaan vertailla uudella menetelmällä

Äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan päästöjen aikaistaminen hakkuutähteitä polttamalla on vähemmän haitallista kuin kivihiilen tai turpeen poltto.

Tulos perustuu Luken tutkijoiden kehittämään menetelmään, jonka avulla hakkuutähteiden ja fossiilisten polttoaineiden päästöjen haitallisuutta voidaan vertailla. Menetelmän tärkeä osa on niin sanottu tehollinen päästökerroin, jossa yhdistyvät luonnontieteellinen ja taloustieteellinen näkökulma.

Perinteiset luonnontieteelliset päästökertoimet mittaavat polttoaineen käytöstä energiayksikköä kohden vapautuvaa hiilidioksidin määrää. Näin mitattuna hakkuutähteiden ja kivihiilen päästöt ovat samaa suuruusluokkaa.

Tehollisen päästökertoimen laskennassa otetaan lisäksi huomioon se, että hakkuutähteiden hiili vapautuisi polttamattakin. Siten kertoimen arvo on luonnontieteellistä päästökerrointa alhaisempi.

Tasoero riippuu siitä, kuinka nopeasti hiili metsässä vapautuisi ja kuinka näitä päästöjä painotetaan. Painotukseen vaikuttavat oletukset hiilidioksidipäästöjen haitallisuuden kehityksestä ja diskonttokoron tasosta (ks. Infoboksi lopussa). Diskonttokorko kertoo, kuinka arvotamme nykyistä hyvinvointia suhteessa tulevaan. Korkea korko painottaa nykyistä hyvinvointia huomattavasti tulevaa voimakkaammin. Matala korko antaa enemmän painoa myös tuleville haitoille ja hyödyille.

Maakaasu tasavertaisena hakkuutähteiden rinnalla

Tarkastelussa kaikkien kotimaisten hakkuutähteiden polton ilmastohaitat jäivät kivihiilen ja turpeen haittoja pienemmiksi. Sen sijaan maakaasuun verrattaessa tulokset riippuvat jakeesta. Pienet oksat ovat aina maakaasua haitattomampia. Kannot pärjäävät sille vain matalaa diskonttokorkoa käytettäessä.

Pääsääntö on, että enemmän painoa myös tuleville haitoille ja hyödyille antava matala diskonttokorko suosii hakkuutähteiden polttoa suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin, koska silloin päästöjen aikaistamisesta koetaan vähemmän haittaa.

– Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen hakkuutähteillä voi vähentää energiantuotannon ilmastohaittoja erityisesti, jos kyetään hyödyntämään pienimpiä jakeita, sanoo tutkimusprofessori Jussi Uusivuori Lukesta.

– Myös isompia jakeita hyödyntämällä voidaan jossain määrin vähentää haittoja, jos ilmastopolitiikan suunnittelussa painotetaan pitkän aikavälin vaikutuksia eli käytetään matalaa diskonttokorkoa.

Luken tutkija Jussi Lintunen kuitenkin muistuttaa, että olennaista on johdonmukainen ilmastopolitiikka kautta linjan. Jos hakkuutähteiden osalta painotetaan pitkän aikavälin vaikutuksia, samaa periaatetta on syytä soveltaa muiltakin osin ilmastopolitiikassa. Siinä missä matala korko parantaa hakkuutähteiden asemaa suhteessa fossiilisiin, se samalla nostaa hiilidioksidin hintaa, eli puoltaa kireää ilmasto-ohjausta kaikilla sektoreilla.

Tehollinen päästökerroin

Tehollisen päästökertoimen arvo riippuu kolmesta tekijästä:

  1. Arvioidaan, miten hiili vapautuisi, jos tähteet jätettäisiin metsään hajoamaan.

  2. Arvioidaan, kuinka päästöjen yhteiskunnallisen haitta tulevaisuudessa kehittyy. Päästöjen haitallisuuden mittana käytetään päästetyn hiilidioksiditonnin hintaa, joka perustuu päästöstä aiheutuvien globaalien haittojen rahalliseen nykyarvoon. Hiilen hinnan oletetaan nousevan ajan mittaan.

  3. Otetaan huomioon diskonttokorko, joka kertoo kuinka arvotamme nykyistä hyvinvointia suhteessa tulevaan. Korkea korko painottaa nykyistä hyvinvointia huomattavasti tulevaa voimakkaammin. Matala korko sen sijaan antaa enemmän painoa myös tuleville haitoille ja hyödyille.

15.12.2018 19:01Kuljetus Iso-Pellinen, Evijärvi: Puu kulkee Scanialla varmasti
15.12.2018 16:44ProSilva metsäkoneet vaativiin olosuhteisiin - ympäristön ehdoilla
15.12.2018 11:33Ahmakanta kasvussa lähes koko maassa
15.12.2018 9:22Kuljetusyrittäjät vaativat realismia päästökeskusteluun
14.12.2018 16:00Bioenergia-alan konkareita kiitettiin kunniajäsenyydellä
14.12.2018 15:50Bioenergia ry:n uusi puheenjohtaja: alalla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä
14.12.2018 15:42Veho testaa tulevaisuuden liikkumista Aviapoliksen Liikennelabra-hankkeessa
14.12.2018 15:23Neste avaa pilottiaseman Vantaalle ‒ ostokset hoituvat automaattikaupasta ja auton tankkaa robotti
14.12.2018 15:17Opel Combo Life on voittanut ?Best Buy Car of Europe 2019? -tittelin
14.12.2018 13:01Kongan Konepaja laajentaa KESLA-nostureiden myyntiä

Siirry arkistoon »