Valtakunnan metsien inventointi: VMI:stä saadaan lähes reaaliaikaista tietoa metsätuhojen esiintymisestä18.11.2017 8.00
Valtakunnan metsien 12. inventoinnin (VMI12, 2014–2018) neljäs maastotyökausi on päättynyt. Aineistosta on laskettavissa tilastotietoa Suomen metsien ja maankäytön muutoksista vasta ensi keväänä, mutta esimerkiksi tuhohavaintoja voidaan tarkastella jo maastokauden aikana karttamuotoisina tulosteina. Uusimmat tulokset kertovat muun muassa sen, että uusia versosurmatuhoja tavattiin pääasiassa Itä-Suomessa. Kesän 2017 maastokauden perusteella yleisimpiä metsätuhojen aiheuttajia ovat lumi ja tuuli sekä hirvieläimet. Lumituhoja esiintyy erityisesti Pohjois-Suomessa, kun taas tuulituhoja pääosin Etelä-Suomessa. Viime kesän havainnoissa toinen vahvasti Pohjois-Suomeen keskittyvä tuho oli suopursuruoste, jota esiintyi erityisesti Itä-Lapissa. Hirvieläinten aiheuttamia tuhoja esiintyy suhteellisen tasaisesti koko maassa. Ajoittain epideemisinä tuhoina esiintyviä mäntypistiäistuhoja havaittiin harvakseltaan lähinnä Pirkanmaan pohjoisosissa. Kesällä 2016 alkanut versosurmaepidemia näkyy edelleen männyissä, mutta uudet tartunnat näyttävät vähentyneen ja niitä on havaittu erityisesti Itä-Suomessa. Metsätuhot kartoilla:
Valtakunnan metsien inventointia tehdään Suomessa toukokuun alusta lokakuun loppuun. Maastokaudella 2017 havainnoitiin 15 148 koealapistettä eri puolilta Suomea systemaattisen verkoston mukaisesti. Pitkän havainnointijakson vuoksi aineisto ei ole tuhojen havainnointiin ihanteellinen, sillä esimerkiksi versosurma ja harmaakaristetuhot ovat havaittavissa parhaiten loppukesän tai syksyn aikana. Myös esimerkiksi kirjanpainajan massaesiintymisiin varautuminen edellyttää siihen räätälöidyn seurantajärjestelmän ylläpitoa. Inventointi tuottaa kuitenkin arvokasta tietoa merkittävimpien tuhojen yleisyydestä ja puuntuotannollisesta merkityksestä. Valtaosa inventoinnissa havaituista tuhoista on lieviä tuhoja, jotka eivät aiheuta merkittäviä taloudellisia menetyksiä. |
