Yara ja Kuusamon yhteismetsä selvittävät lannoituksen vaikutusta17.11.2017 8.30
Kuvassa Samuli Kallio Yaralta ja Mikko Koski Kuusamon yhteismetsästä tarkastelevat maastossa koeruutuja. Yara ja Kuusamon yhteismetsä selvittävät lannoituksen vaikutusta tukkipuun kasvatuksessa perustamallaan noin 15 hehtaarin lannoituskoealueella. Ensimmäisen vuoden tulokset osoittavat tasapainoisen lannoituksen parantavan puuston kasvua. Yhteismetsän kenttäkoe perustettiin vuonna 2016 ensiharvennettuun kangasmetsään. Koeruuduilla tutkitaan booripitoisten YaraBela Metsäsalpietarin ja YaraMila Metsän NP:n sekä pelkän typpilannoituksen eri käyttömäärien vaikutusta puuston kasvuun, elinvoimaisuuteen ja järeytymiseen. Neulasanalyyseillä selvitetään typen ja boorin siirtymistä neulasiin ja vaikutusta latvuston kasvuun. Myöhemmissä hakkuissa todennetaan lannoituksen vaikutus tuottoon. Ennen lannoitusta tapahtuneen ensiharvennushakkuun kertymätiedot on myös tallennettu koeruuduittain. Lannoituksen vaikutusta seurataan läpi kiertoajan. Typpi ja boori siirtyneet neulasiin Ensimmäisen vuoden neulasanalyysien perusteella on todettavissa lannoituksen vaikutus: typpi ja boori ovat siirtyneet lannoitteista neulasiin. Typpi- ja boorilannoituksen saaneiden puiden latvustot ovat tuuheampia, neulaset suurempia ja väriltään voimakkaamman vihreitä (kuvassa neulaset oikealla) verrattuna lannoittamattomiin (kuvassa neulaset vasemmalla).
− Lannoituksella kasvatetaan latvuston kokoa ja siten yhteyttämispinta-alaa. Tämä näkyy parin−kolmen vuoden viiveellä puuston järeyden lisääntymisenä. Typpi on kangasmailla tärkein ravinne kasvun lisäämisessä. Booripitoisella lannoitteella varmistetaan terve kasvu, toteaa Samuli Kallio Yarasta.
Kuusamon yhteismetsä vastaa 92 000 hehtaarin pinta-alasta, josta kasvullista metsämaata on 63 500 hehtaaria. Lannoituskohteet valitaan huolellisesti niin, että vain hyvälaatuisia metsiä lannoitetaan.
− Käytännön kenttäkokeella selvitetään paikallisesti lannoituksen vaikutus kestävään puuntuotantoon. Lannoitusta tutkitaan ennen isompia lannoitusmääriä. Puuston kasvua halutaan lisätä kannattavasti ja sahapuun osuutta nostaa. Kuusamon yhteismetsän tavoitteena on huolehtia osakkaiden omaisuudesta mahdollisimman hyvin ja kasvattaa sen arvoa, sanoo toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen.
Lannoituksella lisää puuta Kangasmetsien lannoitus lisää kasvua noin 15 kuutiota hehtaaria kohti eli noin kolmanneksen verran kasvupaikan mukaan.
Lannoituksen vaikutus metsän hiilensidontaa on merkittävä: yksi lannoituskerta sitoo noin 10 000 kiloa hiilidioksidia hehtaaria kohti. Kun lannoitukseen käytetään Yaran valmistamia, matalan hiilijalanjäljen lannoitteita, metsän hiilensidonnan suhde lannoituksen hiilijalanjälkeen on 20:1.
Yhden−kahden metsähehtaarin lannoituksella saatu hiilensidonta vastaa yhden suomalaisen ihmisen tuottamaa keskimääräistä hiilijalanjälkeä vuodessa.
|