Korjuukelpoisuuskartat helpottavat puunkorjuun suunnittelua

Puunkorjuun kausivaihtelut aiheuttavat vuosittain kustannuksia metsäalalla. Kesäisin ja kelirikkoaikana hakkuita voi tehdä vain sellaisissa leimikoissa, joissa maasto kantaa raskaita metsätyökoneita. Jos sopivista kohteista ei ole tietoa, voi puuhuoltoon tulla katkoksia. Puunkorjuun ajoitus ja olosuhteet vaikuttavat myös hakkuiden korjuujälkeen.

Metsäkeskus on julkaissut uusia korjuukelpoisuuskarttoja, jotka helpottavat puunkorjuun suunnittelua alueittain. Kartoilla erottuvat selvät talvileimikot ja kesäkorjuuseen sopivat kohteet. Karttatietojen avulla metsäkoneyrittäjät näkevät, koska millekin kohteelle voi mennä töihin. Näin puunkorjuuta on mahdollista rytmittää entistä tasaisemmin ympäri vuoden. Myös maasto- ja puustovaurioiden riski pienenee, kun metsätöitä tehdään keliolosuhteiltaan sopivissa kohteissa.

Korjuukelpoisuuskarttoja on toistaiseksi saatavilla 21 alueelta eri puolilta Suomea ja yhteensä noin 4 miljoonan hehtaarin alalta. Kartta-aineistoa täydennetään ensi vuonna.

- Kartat on tehty yhdistämällä metsien laserkeilaustietoa ja muita tietolähteitä. Nyt julkaistut aineistot ovat Metsäkeskuksen aiempien vuosien inventointialueilta, ja ne on valittu yhdessä metsäalan toimijoiden kanssa, kertoo paikkatietoasiantuntija Seppo Kilpiäinen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäalan toimijat ovat osallistuneet aktiivisesti korjuukelpoisuuskarttojen kehitystyöhön.

- Puutavaran hankintamäärien kasvu ja korjuukaluston tehokas ympärivuotinen käyttö edellyttävät kesäkorjuukelpoisten kohteiden tarkkaa tunnistamista. Korjuukelpoisuuskartat ovat objektiivinen tietolähde, jonka avulla metsäasiantuntijat, yrittäjät ja kuljettajat voivat työskennellä laadukkaammin ja ympäristön kannalta kestävämmin. Tarkemman korjuukelpoisuustiedon avulla uraverkosto sijoitetaan maastoon paremmin ja vähennetään korjuuvaurioita, sanoo kehitysjohtaja Olli Laitinen Metsä Groupista.

Maaston kantavuusmallit karttojen pohjana

Puunkorjuuseen vaikuttavat vuodenaikojen vaihtelu, sääolosuhteet, metsäteiden kunto ja erityisesti maaston kantavuus. Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Metsäteho Oy ja Arbonaut Oy ovat kehittäneet Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä –kärkihankkeessa maaston kantavuutta kuvaavia malleja, joita on hyödynnetty korjuukelpoisuuskartoissa.

- Maaston kantavuusmalleja kehitetään edelleen, joten seuraavat kartta-aineistot ovat entistä laadukkaampia, lupaa metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä Suomen metsäkeskuksesta.

Uusia korjuukelpoisuuskarttoja voi selata ja ladata käyttöön Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta. Metsänomistajat ja toimijat näkevät hakkuukohteen korjuukelpoisuuden kuviokohtaisesti myös Metsään.fi-palvelun karttanäkymässä.