Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi
Puh. 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla:6958595 kpl

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

20.11.2017 20:11Myy metsäkoneesi Fomatec konepörssin kautta - luotettavasti ja tehokkaastiLue lisää »20.11.2017 15:45Tilannekatsaus: Kansainväliset öljymarkkinat - marraskuu 2017Lue lisää »20.11.2017 10:40Antti Ollikainen Wetteri Power Oy:n toimitusjohtajaksiLue lisää »

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

20.11.2017 20:11Myy metsäkoneesi Fomatec konepörssin kautta - luotettavasti ja tehokkaastiLue lisää »20.11.2017 15:45Tilannekatsaus: Kansainväliset öljymarkkinat - marraskuu 2017Lue lisää »20.11.2017 10:40Antti Ollikainen Wetteri Power Oy:n toimitusjohtajaksiLue lisää »

Päätehakkuiden pinta-alat ovat laskeneet pitkään

Share |
09.11.2017 8:20

Logset-6HP-GTE-harvesteri-800x548.jpg

Kasvavan metsäbiotalouden myötä hakkuiden pelätään reippaasti lisäävän avohakattujen metsien määrää. Hakkuiden pinta-ala kasvaa kuitenkin selvästi vähemmän kuin hakkuiden määrä kuutioissa.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan kuutioissa mitattujen hakkuiden määrä ei vaihtele samaan tahtiin kuin hakkuiden pinta-ala, eikä varsinaan päätehakkuiden. Hakattujen hehtaarien määrä ei siis varsinkaan pitkällä aikavälillä välttämättä nouse, vaikka kuutioiden määrä nousisikin.

Tämä johtuu Suomen metsien puuston määrän kasvusta, jonka syynä taas ovat metsien jatkuva tihentyminen ja puiden koon kasvu. Puuston määrä on kasvanut esimerkiksi 1980-luvun noin 1700 miljoonasta kuutiometristä nyt jo 2500:aan, mutta samaan aikaan metsien pinta-ala ei ole juurikaan muuttunut.

Luonnonvarakeskuksen mukaan puuston keskitilavuus – eli puuston keskimäärä hehtaaria kohti – metsä- ja kitumailla onkin kasvanut 1980-luvulta Etelä-Suomessa yli 44 prosenttia ja Pohjois-Suomessa 72 prosenttia. Koko maan keskiarvo on 51 prosenttia.

ff_graafi_2017_096_Hakkuupinta-alat_Suomessa_1996_2014-800x566.jpg

Myöskään suunnitelmat lisätä hakkuita kasvavan metsäbiotalouden nimissä eivät merkitse samansuuruisia lisäyksiä hakkuupinta-alaan. Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan vuotuinen päätehakkuiden pinta-ala kasvaisi noin 11 prosenttia 173 000 hehtaariin vuodessa ja vuotuinen harvennushakkuiden pinta-ala vain 0,4 prosenttia 467 000 hehtaariin.

Kuutiomääräisiin hakkuisiin taas tavoiteltaisiin yli viidenneksen kasvua.

Hakkuupinta-ala kuvaa paremmin vaikutuksia luontoon

Tämä tarkoittaa, että hakkuiden vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on pienempi kuin siinä tilanteessa, että puuston keskitilavuus ei olisi noussut, koska nyt hakkuut voidaan kohdistaa pienemmälle pinta-alalle. Tämä antaa metsäluonnon monimuotoisuuden suojelulle enemmän mahdollisuuksia.

Erityisesti talousmetsien luonnonhoito saa lisää tilaa, kun mahdollisuudet jättää säästöpuita päätehakkuiden yhteydessä ja metsälain määrittelemille erityisen tärkeille elinympäristöille lisääntyvät. Uhanalaistutkijoiden mukaan säästöpuut ovatkin merkittävin yksittäinen syy sille, että metsien uhanalaisten lajien tilanne ei ole 2000-luvun alun jälkeisenä kymmenenä vuotena juurikaan heikentynyt.

Hakkuista huolimatta myös maaperän hiilimäärä kasvaa puuston kasvaessa, vaikka se yksittäisessä metsikössä seuraakin puuston määrää muutaman vuoden viipeellä. Tämä johtuu siitä, että kangasmailla valtaosa maaperän hiilestä syntyy puiden tuottamasta karikkeesta, kuten neulasista, pienistä oksista ja juurien osista.

Suomessa hakkuupinta-alojen ja hakkuumäärien kehitystä seurataan vuosittain metsänkäyttöilmoitusten perusteella, kun taas tiedot metsien puuston määrästä perustuvat Valtakunnan metsien inventointeihin, joita on tehty säännöllisesti 1920-luvulta alkaen.

20.11.2017 20:11Myy metsäkoneesi Fomatec konepörssin kautta - luotettavasti ja tehokkaasti
20.11.2017 15:45Tilannekatsaus: Kansainväliset öljymarkkinat - marraskuu 2017
20.11.2017 10:40Antti Ollikainen Wetteri Power Oy:n toimitusjohtajaksi
20.11.2017 9:15Iveco Stralis X-WAY: täysin uusi rakennusalan logistiikan ja kaupunkipalveluiden mallisto - sopii hyvin myös puunajoon
20.11.2017 9:11Täyssähköisen Mercedes-Benz Citaron lähtölaskenta on käynnistynyt
20.11.2017 8:33Sampo-Rosenlewin tehdaspäivässä Porissa 29.11. pääset tutustumaan metsäkoneisiin sekä niiden valmistukseen - tervetuloa!
20.11.2017 8:25Kaatopaikkakielto ohjaa metsäteollisuuden jätteitä hyötykäyttöön
20.11.2017 6:30VIELÄ EHDIT MUKAAN ILMOITUKSELLA! Seuraava jättikokoinen Metsäalan Ammattilehti on työn alla
19.11.2017 18:01Toyotan verkkokaupassa Black Friday 24.11.2017 - huipputarjouksia pumppukärryistä, käytetyistä trukeista jne.
19.11.2017 16:01Polvijärven peruskorjattu Teboil D-automaatti avattu

Siirry arkistoon »