Energiateollisuus: Ilmastosuunnitelman seuraava askel on avata EU-keskustelua lämmityksen siirrosta päästökauppaan15.09.2017 16.00
Energiateollisuus (ET) tukee ministeri Tiilikaisen tavoitetta laatia Suomelle suunnitelma hiilineutraaliudesta vuonna 2045. Kovimmat linjaukset tullaan tekemään päästökaupan ulkopuolisella sektorilla erityisesti liikenteessä ja kiinteistökohtaisessa lämmityksessä. Koska samat ongelmat jaetaan yleisesti EU:ssa, Suomen tulisi tavoitella merkittävämpää roolia lämmityssektorin ratkaisijana. – Suomella on kaikki mahdollisuudet saattaa päästöt ja nielut tasapainoon jo ennen vuosisadan puoliväliä. Ratkaisujamme tulisikin rohkeasti tarjota muulle Euroopalle, ja lämmityksen siirtäminen päästökauppaan olisi yksi isoimmista aloitteista. Tämä edellyttäisi pohjoismaisen yhteistyön lisäämistä, toteaa ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Kansallinen ilmastosuunnitelma tunnistaa hyvin öljyn käyttöön liittyvät ongelmakohdat. Merkittävä osa päästöjen vähentämisestä tapahtuu irtautumalla fossiilisesta öljystä. Lähes 80 % ilmastosuunnitelman lisätoimista tulee suunnata liikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästöjen vähentämiseen. Suunnitelmassa on huomioitu hyvin sähköisen liikenteen potentiaali. Liikenteen sähköistämisen alkusysäyksen varmistamiseksi on tärkeää, että konkreettiset ohjaustoimenpiteet otetaan käyttöön välittömästi. Toimenpiteisiin tulee varautua vuoden 2018 budjetissa. Lämmityssektoriin liittyy riski, joka päättäjien tulisi huomata. Ilmasto- ja energiapolitiikan tehokkuuden kannalta kilpailevaa sähkön- ja lämmöntuotantoa tulisi ohjata samoin markkinalähtöisin perustein. Päästökaupasta erillisenä lämmityssektori uhkaa ajautua yhä syvemmälle poliittiseen mikrojohtamisen syövereihin. Arviolta 75 % EU:n lämmityksen päästöjen vähentämisestä edellyttää kansallisia päätöksiä. Kiinteistökohtainen lämmitys on EU:n toiseksi suurin päästölähde (24 %) liikenteen (34 %) jälkeen. – Lämmityssektorin siirto EU:n päästökauppaan olisi iso askel, josta hyötyisi niin Eurooppa kuin Suomi. Päästökauppa päästövähennystavoitteineen pakottaisi energiayhtiöt etsimään kustannustehokkaita vähennystoimia. Tällä hetkellä eurooppalaiset rakennukset lämpiävät talokohtaisilla järjestelmillä, joiden polttoaineena on 75-prosenttisesti fossiiliset. Myös suomalaisen kaukolämpöosaamisen vienti hyötyisi lämmityksen kytkemisestä päästökauppaan, Leskelä sanoo. Valtioneuvoston käsittelemä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) tarkastelee taakanjakosektorin ilmastopäästöjä. Suunnitelmaan liittyvällä kansallisella energiapolitiikalla vaikutetaan muun muassa liikenteen, erillislämmityksen, maatalouden ja pienteollisuuden päästökehitykseen. Sähköntuotannon ja raskaan teollisuuden päästöt sisältyvät EU:n päästökauppaan ja vähenevät asetetun suunnitelman mukaisesti. |
