Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi
Puh. 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla:7143225 kpl

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

13.12.2017 12:40Volvo kuorma-autojen uusi akkujärjestelmä parantaa mukavuutta ja käynnistysvarmuuttaLue lisää »13.12.2017 12:00EU:lta 17 miljoonan rahoitustuki liikennehankkeisiinLue lisää »13.12.2017 11:09G-sarja uudistuu 2018Lue lisää »

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

13.12.2017 12:40Volvo kuorma-autojen uusi akkujärjestelmä parantaa mukavuutta ja käynnistysvarmuuttaLue lisää »13.12.2017 12:00EU:lta 17 miljoonan rahoitustuki liikennehankkeisiinLue lisää »13.12.2017 11:09G-sarja uudistuu 2018Lue lisää »

Tutkimus: Liikenne tuottaa suuria määriä nanohiukkasia

Share |
09.08.2017 12:59

Tutkimusauto.jpg

Ilmatieteenlaitos: Liikenteen on havaittu tuottavan merkittäviä määriä aiemmin tuntemattomia nanokokoisia pienhiukkasia.

Tiiviisti asutuilla alueilla liikenne on merkittävä pienhiukkasten lähde. Ilmatieteen laitos osallistui Tampereen Teknillisen yliopiston johtamaan tutkimukseen, jossa tutkittiin liikenteen päästöjä laboratoriossa sekä ulkoilmassa. Tutkimuksessa keskityttiin nanoklustereihin eli aivan pienimpiin hiukkasiin. Tulokset osoittivat, että iso osuus liikenteen tuottamista pienhiukkasista on ennen tuntemattomalla kokoalueella 1,3-3 nm.

Tärkeänä apuna tutkimuksessa oli Suomessa kehitetty Particle Size Magnifier (PSM, Airmodus Oy), joka kykenee mittaamaan myös alle 3 nm:n kokoisten nanohiukkasten lukumäärän reaaliajassa. Erityisesti kaupunki-ilman osalta monet ilmakehän nanoklustereihin liittyvät asiat ovat olleet vielä epäselviä, jopa nanoklustereiden pitoisuudet ja lähteet. Nanoklustereiden määrällä ja ominaisuuksilla arvellaan olevan vaikutuksia esimerkiksi pilvien muodostumiseen. Nanoklustereiden koostumuksesta riippuen niillä voi olla myös terveysvaikutuksia.

Mittauksia laboratoriossa ja ulkoilmassa

Tutkijat tekivät NCA-mittauksia kahdessa paikassa Helsingissä: Kehä I:n varrella sekä rakennusten reunustaman kadun varrella. Lisäksi mittauksia tehtiin tien päällä ajoreitillä, joka ulottui Pohjois-Espanjasta Tampereelle. Paikallaan tehdyissä mittauksissa käytettiin Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausasemia, kun taas tien päällä tehdyt mittaukset suoritettiin tutkimusajoneuvolla, niin sanotulla mobiililaboratoriolla.

"Vaikka liikenteen keskimääräiset nanoklusteripäästöt eli liikenteessä kulutettua polttoainekilogrammaa kohden syntyneiden nanoklustereiden määrä olivat näissä mittauksissa yleensä samaa luokkaa, nanoklustereiden pitoisuudet ilmassa vaihtelivat. Tutkimuksen mukaan se johtuu esimerkiksi tuuliolosuhteista ja siitä, kuinka avointa ympäristö on. Suurimmat keskimääräiset nanoklusteripitoisuudet mitattiin tunneleissa, mutta myös avoimissa ympäristöissä pitoisuudet nousivat hetkellisesti hyvinkin korkeiksi", kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Hilkka Timonen

Tutkijat määrittivät myös nanoklustereiden päästökertoimet usealle liikenneympäristölle. "Päästökertoimilla tarkoitetaan yhtä liikenteessä käytettyä polttoainekilogrammaa kohden syntyneiden nanoklustereiden lukumäärää. Uskon, että päästökertoimia voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatu- ja ilmastomalleissa, tutkija Hilkka Timonen sanoo.

Liikenneympäristöjen mittauksia tutkijat täydensivät moottorilaboratoriossa suoritetuilla kokeilla. Niiden tulokset tukivat liikenneympäristössä tehtyjen mittausten tuloksia: nanoklusterit ovat olennainen osa moottoreiden hiukkaspäästöä, mutta niiden määrä myös riippuu esimerkiksi ajotilanteesta. Tutkijoiden mukaan todennäköisesti myös ajoneuvoissa käytetyt tekniikat, sellaiset kuin polttoaine ja pakokaasun puhdistus, vaikuttavat nanoklusteripäästöön. Tähän viittaa myös havainnot tienvarresta: kaikkien mittauspaikan ohi ajaneiden autojen pakokaasussa nanoklustereita ei ollut.  Esimerkiksi korkea pakokaasun rikkihappopitoisuus todennäköisesti edistää nanoklustereiden muodostumista ja siten suurentaa ajoneuvojen nanoklusteripäästöjä.

Tutkimus suoritettiin tiiviissä yhteistyössä TTY:n, Ilmatieteen laitoksen, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY), Metropolia ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimusta ovat rahoittaneet Tekes, Suomen Akatemia, Cleen Oy, Dinex Ecocat Oy, Neste Oyj, AGCO Power, Ab Nanol Technologies Oy ja Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Tutkimukseen voi tutustua PNASin verkkosivuilla osoitteessa: http://www.pnas.org/content/early/2017/06/26/1700830114

13.12.2017 12:40Volvo kuorma-autojen uusi akkujärjestelmä parantaa mukavuutta ja käynnistysvarmuutta
13.12.2017 12:00EU:lta 17 miljoonan rahoitustuki liikennehankkeisiin
13.12.2017 11:09G-sarja uudistuu 2018
13.12.2017 11:00Metsä Wood investoi Kerto LVL -tuotantoon Punkaharjulle
13.12.2017 10:59Metsä Board nostaa loka-joulukuun 2017 tulosohjeistustaan
13.12.2017 10:40Metsä Group nostaa vuoden 2017 viimeisen neljänneksen tulosohjeistustaan
13.12.2017 10:00Sisu Auton huoltoverkosto laajenee Pohjois-Pohjanmaalle
12.12.2017 14:00Harley-Davidsonit jatkossa myös Pohjois-Espoosta
12.12.2017 9:00Biosfäärin hiilivarastoja kasvattamalla torjumme ilmastonmuutosta - Suomelle tärkeä rooli?
12.12.2017 8:36Päivä Metsä Boardin kuvitteellisessa johtoryhmässä tutustuttaa nuoria yritysmaailmaan

Siirry arkistoon »