Kansanedustaja Reijo Hongisto: Paitoja puusta22.07.2017 20.09
Nappulat kaakkoon, kuulosuojaimet korville ja nykäisy käynnistinnarusta. Raivuri pärähtää käyntiin ja terän vauhti kiihtyy. Saha lonkalle, kypärän silmikko alas ja eikun menoksi. Edessä on muutama hehtaari raivattavaa. Moottori ärisee kainalossa ja terä leikkaa leppää, pajua ja koivunrisuja. Jätän nuoret kuuset kasvamaan. Männyntaimet parturoi hirvi, mutta kuusiin ei ole pitkäturpa koskenut. Liekkö liian tikkuista syötävää.
Saha soi ja paidanselkä alkaa kastua, kypärän alta valuu hiki silmiin. Aina tämä paperinpyörittämisen voittaa. Hyötyliikuntaa parhaasta päästä. Ajatus karkaa kypärän alta Äänekoskelle. Sinnekö nämäkin puut aikanaan matkaavat? Mene ja tiedä. Äänekosken sellutehtaan laajennus näytti, että auringonlaskun alaksi ristitty metsäteollisuutemme porskuttaakin ennätysvauhtia. Mikäs on porskuttaessa kun puuta kasvaa entistä nopeammin, tässäkin taimikossa latvakärkän pituus lähes puoli metriä. Maassa on voimaa ja nuorella puulla tahto kasvaa. Kun vaan olisi kasvutilaa, etteivät muut risut ja vaivaiskoivut puske kainaloista ja pitemmät pimennä auringonvaloa. Tukkia tulee ja kuitupuuta. Lankkua, lautaa ja sellua. Sitähän suomalaiset ovat aina osanneet tehdä ja viedä. Paperista puhumattakaan. Maailmalla huudetaan suomalaisen puun ja perinteisten puutuotteiden perään. Perinteet velvoittavat, mutta perinteiden vangiksi ei saa jäädä. Uutta pitää kehittää ja vallata uusilla tuotteilla lisää vientimarkkinoita. Puuvillainen paita on hiestä märkä. Puuvilla on janoinen kasvi, se imee vettä kasvaessaan ja kankaana. Monissa maissa puuvillaa viljellään keinokastelun avulla. Vettä tarvitaan janoisiin suihin, ei kastelukannuihin puuvillapelloille. Esi-isämme tekivät koivuntuohesta virsut jalkoihinsa ja kontin selkäänsä. Nykypolvi pisti paremmaksi ja teki puukuiduista kankaan. Puusta on moneksi, jos vaan riittää rohkeutta hyödyntää jo kehitettyä teknologiaa. Suomessa on keksitty keino valmistaa pitkäkuituisesta puusta lankaa. Tämän ”puulangan” tekeminen on varsinainen ekoteko, sillä pellavaan verrattuna puulangan valmistukseen kuluu 99 prosenttia vähemmän vettä ja 80 prosenttia vähemmän energiaa, eikä lainkaan myrkkyjä. Tämä on suomalainen täsmäase kehitysmaita koettelevaan kuivuuden ja eroosion torjuntaan. Lankaa ei kannata viedä maailmalle kerinä, vaan lanka on jalostettava Suomessa valmiiksi vaatteiksi. Ympäristöystävällisille vaihtoehdoille on kysyntää. Tässä on markkinarako! Reijo Hongisto |