Metsäteistä voi saada kestävämpiä kantavuuden mittausten avulla

20.07.2017 13.45

Metsäkeskus teettää kantavuusmittauksia osalla niistä tuoreista metsätiehankekohteista, joiden toteutuksessa mittausmenetelmiä ei ole hyödynnetty. Mittauksilla tuotetaan tietoa siitä, onko silmävarainen päällysrakennemääritys kohdallaan ja onko työllä saavutettu tavoiteltu kantavuus. Mittausten odotetaan tuovan lisää tietoa vasta kunnostettujen teiden laadusta ja kannustavan hankkeen toteuttajaa ottamaan nykyistä laajemmin käyttöön kantavuusmittaukset metsäteiden rakentamisessa. Mittaukset toteutetaan osana hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta.

– Kantavuusmittaus voi tuoda selvää säästöä metsätiehankkeen toteutukseen. Säästö perustuu siihen, että mursketta ajetaan mittausten perusteella vain tarvittava määrä ja oikeisiin kohtiin. Mittausten perusteella saadaan varmuus tien todellisesta kantavuudesta ja säästöjä syntyy myös vältettyjen korjauskulujen kautta, kertoo suometsien ja metsäteiden johtava asiantuntija Mika Nousiainen Suomen metsäkeskuksesta. 

Metsätien kunnostus eli perusparannus maksaa keskimäärin 15 000 euroa kilometriltä. Kantavuusmittauksen kustannukset ovat noin 1-2 prosenttia tiehankkeen kustannuksista.  Tien kantavuutta parannetaan muun muassa lisäämällä päällysrakennekerroksia. Päällysrakenteiden osuus rakennusurakan kilometrikustannuksesta on helposti yli 50 prosenttia.

Metsäautoteiden kunnostamista tuetaan kestävän metsätalouden rahoitustuella eli Kemera-tuella, jonka myöntää Metsäkeskus. Toistaiseksi kantavuusmittauksia ei voida hyväksyä hankkeen tuella rahoitettaviin kustannuksiin.

Hyvä tie kantaa rikkoutumatta puutavara-auton

Metsätien rakentamisessa ja perusparantamisessa on lähtökohtana saavuttaa täydessä puulastissa olevan tukkirekan liikennöitävä tie. Kaivinkoneella tehtävien runkotöiden osalta tärkeintä on saada tierungon kuivatus kuntoon. Laadukkaassa tienrakentamisessa runkotöiden jälkeen määritetään tarvittava määrä päällysrakennetta, esimerkiksi mursketta. Murskeen oikealla mitoituksella varmistetaan, että tielle saavutetaan suunnitteluvaiheessa asetettu tavoitekantavuus.

Päällysrakenteen määrä arvioidaan metsäautoteitä rakennettaessa edelleen pääosin silmämääräisesti. Tämä on hyväksyttävä menetelmä, jos määrittäjällä on riittävä kokemus ja tieto eri maalajien kantavuudesta. Markkinoilta löytyy myös laitteita, joita kantavuuden määrittäjä voi käyttää apuna kantavuuden määrittämisessä. 

– Muussa tienrakennuksessa yleisesti käytetty painopudotuslaitteella tehtävä kantavuusmittaus soveltuu hyvin tarvittavan päällysrakennemäärän määrittämiseen myös metsäautotiehankkeissa ja sen soisi yleistyvän, toteaa Nousiainen.

Mittauspalveluita tarjoavia yrityksiä on Suomessa useita. Kantavuuden mittauksessa tienpintaan pudotetaan paino, jonka anturat antavat tietoa tierungon kantavuudesta painon osuessa tien pintaan. Tavallisesti 50 metrin välein suoritettavassa mittauksessa saadaan selville tien kantavuus ja tieto tarvittavan lisäpäällysmateriaalin määrästä.

Suomessa rakennetaan ja kunnostetaan metsäteitä vuosittain valtion tuella 1 000–1 500 kilometriä

19.04.2024 17.00Kuorma-autoilla kuljetettujen tonnikilometrien määrä väheni vuonna 2023
19.04.2024 14.00TAVO Oy:stä Champion voiteluaineiden virallinen jälleenmyyjä
19.04.2024 9.00Energiapäivä Karvialla lauantaina 4. toukokuuta - esittelyssä laajasti alan kalustoa
18.04.2024 9.39Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsaus: Valtiontukikilpailu on Suomelle myrkkyä
17.04.2024 11.11MAN laajentaa eTruck-valikoimaa kolmesta yli miljoonaan vaihtoehtoon
17.04.2024 10.05Työkoneiden vuokramarkkinan odotetaan supistuvan tänä vuonna - Kasvun povataan alkavan ensi vuonna
16.04.2024 13.00Nimitykset: Juha-Matti Raatikainen Witraktorin liiketoimintajohtajaksi
16.04.2024 11.35Metsäteollisuus ry: Historiallisen korkeat kantohinnat - kaikelle puulle hyvä kysyntä
16.04.2024 11.11Trelleborg ja Mitas -renkaiden hintoihin korotuksia toukokuun alusta lukien
16.04.2024 11.00Metsäbiotalouden tiedepaneeli: Erot metsävaroissa ja niiden laskennassa mutkistavat EU:n yhteistä metsä- ja ilmastopolitiikkaa

Siirry arkistoon »