Kiinteän jätteen määrä vähenee ja jätteet hyödynnetään yhä tehokkaammin UPM:n kaikilla tehtailla. Toiminta eri liiketoiminnoissa ja yksiköissä kuitenkin vaihtelee, joten Zero Solid Waste -projektin tavoite on joillekin haasteellisempi kuin toisille. Kuinka Vaneri- ja Sahaliiketoiminnot onnistuvat kierrättämään kaikki tuotannossa syntyvät jätejakeet?

UPM Plywood: tarkka lajittelu ja yhteistyöprojekteja

Vanerituotannossa ei synny prosessijätettä tai hankalia jätejakeita. Zero Solid Waste -tavoitteen saavuttaminen oli UPM Plywoodille johdonmukaisen työn tulosta.
”Siinä tarvittiin lähinnä muutos ajatteluun: näin tehdään tästä lähtien. Kaatopaikka-astiat ovat hävinneet kohteistamme, ja vain muutamissa tehtaan työpisteissä on teollisuusjäteastioita”, kertoo ympäristöpäällikkö Sanna Kontinen.

Vanerinvalmistuksessa syntyy hautomoaltaan hiekkaista kuorijätettä ja muuta hiekkaista puujätettä, jonka jatkokäyttöä varten UPM Plywoodissa on käynnistynyt erilaisia yhteistyöprojekteja ja hankkeita.

”Pro Agrian kanssa testaamme Pelloksen vaneritehtaiden hautomokuorta peltoviljelyssä maanparannusaineena tiivistyneen peltomaan kuohkeuttamiseen ja orgaanisen aineksen lisäämiseen. Kolme paikallista maanviljelijää ovat tänä keväänä ottaneet murskattua kuorta pellolleen osana tätä projektia.

Kaakkois-Suomen AMK:n (XAMK) kanssa selvitämme, miten kuoresta saataisiin hiekka irti jatkokäyttöä varten. Joensuussa vaneritehtaan hautomoallaskuori menee Pohjoismaiden johtavalle puutarha-alan yritykselle Kekkilälle”, Kontinen kertoo. Tuhkan osalta on löydetty uusia hyötykäyttökohteita metsäautoteiden rakenteissa ja metsälannoituksessa.

UPM Plywoodin prosesseissa syntyy puujätteen lisäksi teollisuusjätettä, energiajätettä, paperia, pahvia ja metallijätettä. Aiemmin teollisuusjätettä kerättiin jokaisessa jätekeräyspisteessä ja usein astiaan joutui lajittelematonta, hyötykäyttöön kelpaavaa jätettä. Nyt kaatopaikkajäteastiat on poistettu tehtailta kokonaan ja vain muutamissa kohteissa kerätään erikseen teollisuusjätettä kuten hiomanauhoja, PVC-käsineitä tai muuta kierrätyspolttoaineeksi kelpaamatonta jätettä. Muuten jätteet lajitellaan tarkasti, jolloin niistä saadaan ympäristöystävällisyyden lisäksi paras rahallinen hyöty.

”Jätteiden kierrätys- ja hyötykäyttömahdollisuudet kehittyvät jatkuvasti, mistä myös Joensuun muovikeräys on hyvä esimerkki. Kirkas pakkausmuovi kerätään erikseen, ja paikallinen jätehuoltoyhtiö noutaa ne veloituksetta”, Kontinen sanoo.

Teollisuusjäte poltetaan jätteen massapolttolaitoksessa tuottaen siitä energiaa. Energiajätteestä valmistetaan metallin erottelun ja murskauksen jälkeen kierrätyspolttoainetta.

UPM Timber: Korkeakosken voimalaitos poisti kivikuoriongelman

UPM:n sahojen pääjätejakeita ovat puuperäinen jäte ja muovi, esimerkiksi pakkausmuovi ja muovivanteet. Puuperäinen jäte koostuu kuoresta, puutikuista ja lankunpätkistä. Kuori murskataan ja käytetään joko UPM:n omalla Korkeakosken voimalaitoksella tai myydään ulkopuoliseen voimalaitokseen, josta UPM ostaa lämmön. Tikut ja lankunpätkät menevät joko suoraan voimalaitokseen tai ne kasataan murskausta varten. Kerätty puuperäinen jäte murskataan kerran kesässä.

UPM:n voimalaitos Korkeakoskella on helpottanut kierrätystä merkittävästi.

”Kentältä ja tukkienvastaanoton alta tuleva kivikuori on ollut yleinen ongelma sahoilla. Se on perinteisesti ajettu kentän nurkalle ja viety siitä kaatopaikoille, viherrakentamiseen tai suurempiin voimalaitoksiin. Sahoille se on ollut merkittäviä kustannuksia aiheuttava jäte. Investoimme viitisen vuotta sitten Korkeakosken voimalaitokseen, jossa saamme rojupuun poltettua ilman murskausta. Voimalaitokseen menevät kaikki lavat, tukinpätkät ja jopa pään kokoiset kivet, mikä on erittäin positiivinen asia”, kertoo kunnossapidon projektipäällikkö Mika Lampola UPM Timberistä.

Voimalaitoksella syntyvän tuhkan yhtiö käyttää omassa maarakentamisessaan.

Puuperäisen jätteen ja muovien lisäksi UPM Timberin sahoilla syntyy sekajätettä ja rakennusjätettä kuten betonia, villoja ja metalleja. Jätteenhuollon yhteistyökumppanit hoitavat kierrätyksen.
Lampolan mukaan henkilöstö on omaksunut entistä tarkemman lajittelun hyvin.
”Olemme järjestäneet koulutusta ja jätelajittelutestejä. Kun testi palkintoineen jäi yhtenä vuonna väliin, sen perään jopa kyseltiin”, Lampola kertoo.

Lajittelu ei ole vaikeaa, mutta jotkut saattavat yhä ajatella, ettei pienillä määrillä ole väliä.

”On tärkeää, että kaikki ymmärtävät, miksi jokainen pienikin purkki täytyy lajitella oikein. Kun saamme mahdollisimman monen jakeen käytettyä suoraan raaka-aineeksi tai lajiteltua puhtaasti, se auttaa sekä meitä että yhteistyökumppaneitamme”, Lampola sanoo.