Yhteystiedot

Metsäalan Ammattilehti
Vironkatu 9,
00170 Helsinki
www.ammattilehti.fi
Puh. 050 412 9030

Kävijälaskuri (1.1.2009 alkaen)

Käyntejä kotisivuilla:8490294 kpl

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

24.4.2018 14:14Vuoden odotetuin retrouutuus on Honda MonkeyLue lisää »24.4.2018 9:34Ahlstrom-Munksjö ostaa erikoispaperitehtaan BrasiliassaLue lisää »24.4.2018 9:17Alle puolella suomalaisista metsäyhtiöistä on digitaalinen liiketoimintastrategiaLue lisää »

Uutiset (päivittyy 24h/vrk)

24.4.2018 14:14Vuoden odotetuin retrouutuus on Honda MonkeyLue lisää »24.4.2018 9:34Ahlstrom-Munksjö ostaa erikoispaperitehtaan BrasiliassaLue lisää »24.4.2018 9:17Alle puolella suomalaisista metsäyhtiöistä on digitaalinen liiketoimintastrategiaLue lisää »

Iltasanomat: Suomelle takkiin EU:ssa - metsistä uhkaa tulla rahanreikä valtiolle "Tragikoominen tilanne"

Share |
14.07.2017 7:47

Puita kuljetettiin pois hakkuualueella Imatralla.
Suomi voi vielä saada EU:ssa kantansa läpi metsien hiilinieluista ja välttää lisälaskun. Suomi voi joutua metsävarojensa kanssa ”tragikoomiseen” tilanteeseen, arvioi Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta otti tiistaina jyrkän kannan siihen, kuinka metsien hiilinielut lasketaan EU:n ilmastopolitiikassa. Suomen ajama linja hävisi äänestyksessä selvästi.

Valiokunta esittää, että metsien käyttöä vertaillaan ajallisesti vuosiin 2000–2012. Koska Suomessa ollaan lisäämässä hakkuita tuonaikaisia suuremmiksi, laskentatapa on johtamassa siihen, että Suomen metsiä ei pidettäisi hiilinieluina. Vaikka siis suomalaismetsien hiilivaranto kasvaisikin edelleen, Suomi voisi joutua ostamaan hiilinieluyksiköitä tai vastaavia päästöoikeuksia muualta.

Jos valiokunnan linjaus jää voimaan, Fagerblomin mukaan se on Suomelle hankala kahdesta syystä: Suomen maine kärsisi ja valtion kustannukset kasvaisivat.

– Suomessa metsävarat tulevat jatkossakin kasvamaan voimakkaasti. Siitä huolimatta tämä laskentatapa antaa ymmärtää, että Suomessa syntyisikin päästöjä, ja se on hankala asia. Se aiheuttaa väärinkäsityksiä. Maailmalla saatetaan ymmärtää asia niin päin, että Suomen metsävarat ovatkin pienenemässä.

Kustannuksia hankala arvioida

Jos metsävarat aletaan hakkuiden vuoksi laskea käytännössä päästöksi, Suomen pitää kuitata se tavalla tai toisella.

– Tietysti kaikki tavat saattavat tulla kalliiksi ja ovat joka tapauksessa hyvin epäoikeudenmukaisia. Jos Suomen pitää ostaa nieluyksiköitä maista, joilla on pienempi nielu kuin Suomella, koko tilanne on aika tragikoominen.

Mahdolliset kustannukset tulisivat ensisijaisesti valtion maksettaviksi, koska EU:n hiilinielulainsäädäntö koskee nimenomaan jäsenvaltioita, ei niissä toimivia yrityksiä.

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas.
 Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas. (KUVA: Metsä Group)

– Toistaiseksi tämä on niin spekulointiasteella, että kukaan ei osaa edes arvailla Suomen mahdollisia kustannuksia, Fagerblom sanoo.

Päästöoikeuksien ostamisesta Suomelle mahdollisesti aiheutuvat kustannukset riippuvat monista tekijöistä, kuten päästöoikeuden hinnasta ja EU:n ilmastopaketin eri osista, sanoo kansainvälisten asiain neuvos Aulikki Kauppila maa- ja metsätalousministeriöstä.

Kauppilan mukaan meneillään oleva tilanne on tuonut alalle epävarmuutta, joka saattaa esimerkiksi viivästyttää investointeja. Esimerkiksi kiinalaisomisteinen Kaidi suunnittelee Kemin Ajokseen suurta biojalostamoa. Maaseudun Tulevaisuus kertoi sen rakennustöiden viivästyvän, kunnes EU:n bioenergialinjasta päästään varmuuteen.

 

Maailmalla saatetaan ymmärtää asia niin päin, että Suomen metsävarat ovatkin pienenemässä.

Suomessa on käynnissä muitakin suuria biomassahankkeita, jotka ovat Suomen hallituksen metsänkäyttöpolitiikan taustalla. Esimerkiksi Metsä Group rakentaa Äänekoskelle suurta biotuotetehdasta, jonka on tarkoitus käynnistyä ensi kuussa.

Fagerblomin mukaan mahdolliset metsäalan yrityksille koituvat lisäkulut olisivat välillisiä, esimerkiksi veroja. Ne ja nielujen laskentatavasta aiheutuva mainehaitta voisivat heikentää Suomen kiinnostavuutta toimintaympäristönä.

Puunkäyttöä ja metsien hakkaamista EU ei voi suoraan kieltää.

Laskelmat osin sattumanvaraisia

Kauppila sanoo ongelman olevan se, että hiilinielujen muutokset ollaan laskemassa tiettyjen vuosien perusteella. Koska hakkuiden määrät ovat vaihdelleet eri vuosina, laskelmat ovat sattumanvaraisia.

– Esimerkiksi vuonna 2009 meillä oli metsäteollisuuden lakko, jonka vuoksi hakkuut olivat siksi hyvin pieniä. Ruotsi taas sattui hakkaamaan samana aikana paljon. Siksi sille nyt hyvitettäisiin sitä, että se on aiemmin hakannut paljon. Sehän on epäreilua, Kauppila selittää.

Suomi on yrittänyt ajaa mallia, jossa huomioon otettaisiin myös nykyisten politiikkatoimien vaikutukset, esimerkiksi uuden metsän istutus ja metsän kasvua nopeuttava metsänhoito.

Kauppilan mukaan järkevää hiilinielujen laskutapaa on ollut todella hankala saada aikaan, koska EU-maat ovat hyvin erilaisia metsien suhteen ja metsien merkitys sekä niiden kunto vaihtelevat hyvin paljon.

Kriittisiä argumentteja

Juha Sipilän hallituksen tavoitteet kasvattaa metsien biomassan käyttöä tuntuvasti ovat olleet vastatuulessa europarlamentin valiokunnassa, mutta ne ovat herättäneet voimakkaita kriittisiä argumentteja myös Suomessa.

Esimerkiksi maaliskuussa 68 ilmasto- ja ympäristöasioihin perehtynyttä professoria, dosenttia ja tutkijaa laativat yhteisen julkilausuman, jonka mukaan hallituksen metsänkäyttöpolitiikka kiihdyttää ilmastonmuutosta ja vähentää luonnon monimuotoisuutta.

Allekirjoittajien mukaan puun poltto ei ole hiilineutraalia, vaan sen sijaan puunkorjuun lisääminen pienentää metsien hiilivarastoja verrattuna tilanteeseen, jossa puuta korjataan vähemmän. ”Ilmakehän kannalta puunkorjuun nielua pienentävä vaikutus rinnastuu päästöihin”, julkilausumassa todetaan.

Haketta UPM:n Kymin sellutehtaalla 2015.

Fagerblomin mukaan keskustelu on ollut erikoista, ja hän moittii sitä Suomi-keskeisyydestä.

– Tuotteita tehdään pääasiassa globaalia kysyntää varten, ja metsäteollisuuden päätuotteista 90 prosenttia viedään ulkomaille. Mikäli emme Suomessa niitä tuotteita tee, joku muu tekee ne jossain päin maailmaa. Siinäkin tapauksessa puita korjataan jossain päin maailmaa, ja on aika kyseenalainen ajatus, että puita ei pitäisi kaataa Suomessa vaan Venäjällä tai Ruotsissa.

Tilanne kehittyy vielä

EU-parlamentin näkemys asiasta voi kääntyä vielä toisenlaiseksi, Fagerblom muistuttaa. Hänen mukaansa esimerkiksi EU-parlamentin teollisuus- ja energiavaliokunta sekä maatalousvaliokunta ovat olleet enemmän Suomen näkemysten kannalla.

– Uskon, että kelkkaa saadaan vielä käännettyä niin, että tästä ei aiheudu Suomelle valtiona sen kummempaa ongelmaa.

Kemin Ajokseen on suunniteltu kiinalaisrahalla suurta biotehdasta.

Kauppilan mukaan Suomen tukena on toistakymmentä metsäistä maata, joiden kaikkien mukaan valiokunnan esittämä malli rankaisee kohtuuttomasti metsäisiä maita.

– Valiokunnan ratkaisu ei vielä sanele lopputulosta, vaan se on vielä monien neuvottelujen takana.

Parlamentin kantaa asiaan odotetaan syyskuussa. Sen jälkeen parlamentti, komissio ja jäsenmaat neuvottelevat lopullisen päätöksen. Kauppilan mukaan tavoite on, että tämä tapahtuisi ennen vuodenvaihdetta.
24.04.2018 14:14Vuoden odotetuin retrouutuus on Honda Monkey
24.04.2018 9:34Ahlstrom-Munksjö ostaa erikoispaperitehtaan Brasiliassa
24.04.2018 9:17Alle puolella suomalaisista metsäyhtiöistä on digitaalinen liiketoimintastrategia
24.04.2018 9:00Ahlstrom-Munksjö suunnittelee miljoonainvestointeja
23.04.2018 16:15KATSO VIDEO! Continental Construction Innovation Days 2018 -tapahtuma esitteli kuorma-autojen ja työkoneiden uusimmat rengasinnovaatiot
23.04.2018 16:13Volvo Trucks haluaa kasvattaa käytettyjen autojen markkinoita
23.04.2018 15:41Kiinan pehmopaperijättiläinen osakkaaksi -­ Finnpulp aloittaa tehtaan perussuunnittelun
23.04.2018 14:24Kansainväliset öljymarkkinat - huhtikuu 2018
23.04.2018 13:09Milwaukee esittelee modulaarisen säilytyslaatikkojärjestelmän
23.04.2018 10:12KATSO VIDEO! Ammattilehti pääsi kokeilemaan kuorma-autojen letka-ajoa Hollannissa

Siirry arkistoon »