metsä.fi: Riekkosuo syntyy metsurityönä19.02.2014 0.05
Teeriparvi pölähtää lentoon Puolangan sydänmailla Ruostesuon laidalta. Hirvetkin ovat tallustelleet suon laitamilla komeita kuuramaisemia ihastelemassa. Ympärillä aukeaa talvisen äänetön metsä – kunnes moottorisaha rikkoo hiljaisuuden. Pakkasmittari näyttää –22 astetta, hengitys höyryää ja pieni viima nipistää posken kärkeä. Yllättäen jostakin alkaa kuulua moottorisahan pärinää. Pian selviää, että ääni kantautuu Puolangan tiimin metsuriporukan työmaalta, niin sanotulta REAH-kohteelta. Lyhenne REAH tarkoittaa riistan elinympäristöjen aktiivista hoitoa; täällä kiikarissa ovat erityisesti riekot. – Tässä ihan lähettyvillä metsurit ovat nähneet riekkojen jälkiä, suunnittelija Esko Laitinen tietää. Metsurit patikoivat työmaalta tien varteen, laittavat tulet loimottamaan ja kahvipannun pöhisemään. Iloinen rupattelu kuuluu nuotion ympärillä. – Tämä on oikein hyvä lisä taimikkotöiden jatkoksi. Sopivan kevyttäkin, sen kun kaatelee puita, kasausta ei tarvitse tehdä. Miestähän tämä säästää, puntaroi Mauno Ravaska. – Ja nythän on aivan ihannekeli, kuiva pakkanen. Reilu viikko sitten vesi putoili niskaan, ja keli oli hankala. Lumikaan ei haittaa työtä, Ari Juntunen miettii. – Eipä ole minun muistissani tammikuuta, että olisi näin hyvät kelit. Kohta on jo parempi liikkua kuin kesällä, taivastelee Sakari Holappa. – Tuskin tällaista työmaata koneella tekisi nopeammin. Saattaisi pikemminkin kone jäädä meidän vauhdista, metsurit ynnäilevät kahvikupposten äärellä.
Tänne syntyy todellisia monikäyttömetsiäNyt ollaan oikein tyypillisellä riistakohteella. Taustalla avautuu laaja neva, jonka reunarämeet on vuosikymmeniä sitten ojitettu, parhaat kahteen kertaan. Metsää tänne ei kuitenkaan koskaan syntynyt, matalaa kitumännikköä ja koivua sikisi sentään jonkin verran. Niidenkin kasvu on pysähtynyt ajat sitten. Nyt täältä kaadetaankin suuri osa puustosta pois, vain kelot ja ikiaikaiset käkkärämännyt jäävät pystyyn. Ojat laitetaan kevään tullessa umpeen. – Nämä ovat varvukkoisia reunasoita, joista saadaan aivan loistavaa elinympäristöä riekoille, miksei noille teerillekin. Hillanpoimijoille saadaan taas ämpärin täytettä, ja ehkä läheinen tammukkapurokin elpyy vanhaan loistoonsa, kun vesiensuojeluasiat saadaan kuntoon, Laitinen laskee. – Valtion mailla puhutaan monikäyttömetsien hoidosta. Täällä se konkretisoituu oikein hienosti, Länsi-Kainuun metsätiimin tiimiesimies Ahti Juntunen kiteyttää. Parasta tuottoa riistan kauttaEi Puolangalla ihan ensi kertaa olla riistakohdetta rakentamassa. Työtä on tehty jo kuusi vuotta noin 50 hehtaarin vuositahdilla. Lähivuosien kohteitakin on jo katsottu. Vuosien kokemuksella tiedetään myös, miten tällainen toiminta saadaan taloudellisesti kannattavaksi. – Työt kohdistetaan alueille, joissa metsureilla on muutakin työtä, taimikonhoitoa tai vastaavaa. Erillistöinä näitä ei kannata tehdä. Nykyisillä työvälineillä REAH-leimikoiden suunnittelu käy todella sujuvasti. Meillä on tuore laserkeilausaineisto, ilmakuvat ja muu tarvittava. Tämän vuoden kohteiden suunnittelu vei minulta vain muutaman tunnin, 34 vuotta Metsähallitukselle metsäsuunnitelmia tehnyt Laitinen sanoo. – Vielä muutama kymmenen vuotta sitten ajateltiin, että jokainen metsähehtaari pitää saada tuottamaan paikkaan katsomatta. Nyt jokainen ymmärtää, että paras tuotto tällaisilta paikoilta tulee riistan ja muiden luonnon antimien kautta, konkari lisää. – Meillä on Puolangalla 7000 kuution energiapuutavoite. Pelkästään näiltä riistakohteilta saadaan siitä melkein puolet. Täältähän se kannattaakin ottaa, saadaan koko puumassa talteen, metsänhoitoesimies Aarni Tolonen huomauttaa. Metsureiden sopivasti kasalleen kaatamat puut voi nopeasti kerätä ajokoneella ja ajaa tien varteen lansseihin kuivumaan. Suo avartuu ihan silmissäLähdemme patikoimaan varsinaiselle työmaalle. Vierellä avautuu leimikko, jonka metsurit kaatoivat neljässä päivässä; rämemäntyä on sievissä kasoissa melkein silmänkantamattomiin. – Valmista tulee todella nopeasti. Ajelin viime talvena viereisellä, pari vuotta aiemmin ennallistetulla kohteella. Oikeastaan se ennallistettu alue näytti luonnontilaisemmalta kuin viereinen koskematon suo. – Erätalouden lupatuloilla maksetaan sitten ojien umpeen täyttö. Sekin työvaihe suunnitellaan ja toteutetaan muiden metsätalouden konetöiden ohessa, jolloin työ on kustannustehokasta toimintaa. Näin metsästäjien maksamat lupatulot palautuvat riistan hyväksi, Laitinen myhäilee. Tammikuun vähäiset lumisateet ovat tiputtaneet tänne vain parikymmentä senttiä lunta. Miehet nyppäävät sahat käyntiin ja alkavat töihin. Lumi pölisten rämemaisema avartuu yksi puu kerrallaan, huomattavan ripeästi. – Tästä näin poikki ja sitten kaadetaan samaan kasaan kuin viereinen puu. Vierestä on hyvä ajaa ajokoneella ja nostella puut kyytiin, Ravaska huutelee sahan äänen yli. – Tämähän on varsin nopeaa tehdä, kun puut vaan kaadetaan sopiville kasoille. Näitä ei siis karsita eikä pätkitä, tältä paikalta kaikki menee energiapuuksi, Ari Juntunen kertoo työnsä lomassa. Neljän metsurin rintama etenee suolla tasatahtia, ja maisema avartuu silmissä. Riekon ensimmäiset päräytykset kuullaan varmasti pian.
Teksti & kuvat: Jari Salonen |