Metsäkoneiden sähköiset palvelut - paljon uutta asiaa lyhyessä ajassa

Tietotekniikka tuli metsäkoneisiin jo yli kolmekymmentä vuotta sitten ohjaamaan koneen toimintoja; puutavaran katkontaa aluksi, sitten toimilaitteiden hallintaa. Uudet koneiden laite- ja teknologiasukupolvet on saatu käyttöön opastuksen ja koulutuksen avulla. Nyt mennään digiloikkaa.

(kuva yllä: Koneiden kytkeytyminen avoimeen internetiin toi ohjaamoiden tietokoneille koko tämänhetkisen globaalin digitaalisen palveluntarjonnan, sellaistakin, jolla ei aina ole hyötykytköstä puunkorjuuseen. Tietotekniikan rooli laajeni kertarysäyksellä informaatio- ja kommunikaatiokeskeiseksi, mikä antoi konevalmistajille mahdollisuuden tuoda markkinoille puunkorjuun suorittamista tukevia ja tuottavuutta parantavia digitaalisia palveluita.)

Koneiden kytkeytyminen avoimeen internetiin toi ohjaamoiden tietokoneille koko tämänhetkisen globaalin digitaalisen palveluntarjonnan, sellaistakin, jolla ei aina ole hyötykytköstä puunkorjuuseen. Tietotekniikan rooli laajeni kertarysäyksellä informaatio- ja kommunikaatiokeskeiseksi, mikä antoi konevalmistajille mahdollisuuden tuoda markkinoille puunkorjuun suorittamista tukevia ja tuottavuutta parantavia digitaalisia palveluita. Samalla metsäkonemarkkinoilla avautui uusi kenttä kilpailulle: metsäkoneiden Fleet Management -palvelut. 

Komatsu Forestin MaxiFleet -palvelu ehti olla käytössä monessa maassa, ennen kuin se metsäteollisuuden Woodforce -ohjausjärjestelmän avaaman reitin kautta sai myös Suomessa nettiyhteyden metsäkoneisiin. MaxiFleet on laaja kokonaisuus, jonka hyödyntäminen on vasta alkutaipaleella. Idea on kuitenkin yksinkertainen: kerätä koneyrityksen kalustosta tietoa ja palauttaa se yritykseen jalostettuna sellaiseen muotoon, jota voidaan hyödyntää suoraan korjuuoperaatiossa tai pidemmän aikavälin toiminnan kehittämisessä. 

Tietoa on jo nyt tarjolla enemmän kuin sitä voi kerralla järkevästi ottaa haltuun. Parasta lienee, että jokainen koneyritys lähtee liikkeelle omaan tahtiin sähköisten palvelujen hyödyntämisessä. 

Puunkorjuu-urakoinnin markkinaan Fleet Management -palvelut voivat aikaansaada suuren muutoksen. Se todellisuus mitä tuotos- ja korjuuolosuhdetutkimukset ovat tähän mennessä keskimääräisellä tasolla kuvanneet, siirtyy jokaisen koneyritysten omaksi eksaktiksi tiedoksi ja toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi. Puunkorjuuoperaatio oheispalveluineen on siirtynyt koneyrittäjien vastuulle, ainoastaan siellä on se ammattitaito, jolla omasta toiminnasta kertovat luvut voidaan tulkita oikein. 

(kuva: Metsä-Perälä Oy:n yrittäjä Kimmo Perälä tekee tiivistä yhteistyötä Komatsu Forestin kanssa; viimeisimpänä projektina hän on paneutunut MaxiFleetin alle rakennetun MaxiVision -palvelun hyödyntämiseen.)

Kimmo Perälä on tärkeä avainhenkilö, kun uusien palveluiden toimivuutta kehitetään

Metsä-Perälä Oy on jyväskyläläinen monipuolinen puunkorjuuseen, metsänhoitoon ja puukauppaan erikoistunut metsäkonealan yritys, jota pyörittää kymmenen ammattilaista. 

Toimitusjohtaja Kimmo Perälä on jo asemansakin vuoksi julkisuudessa yrityksen näkyvin henkilö. Hän on nuori, uusimpiin metsäkoneiden tekniikoihin perehtynyt ja digimaailmassa kuin kotonaan. Metsäkonevalmistajille tällainen kompetenssi on haluttua, Perälä tekee tiivistä yhteistyötä ainakin Komatsu Forestin kanssa, viimeisimpänä projektina hän on paneutunut MaxiFleetin alle rakennetun MaxiVision -palvelun hyödyntämiseen. 

MaxiVision, nimensä mukaisesti, muodostaa näkymän operoitavasta korjuukohteesta, antaa tarkkaa tietoa olosuhteista, paikoista sekä määristä puutavaralajikohtaisesti. Kimmo Perälän arvio uudesta palvelusta oli myönteinen: 

- MaxiVision kehittyi nopeasti, pienet lisät ja muutokset saatiin siihen lähes saman tein, siitä tuli yksinkertainen ja helppo käyttää, hyödyllinen ja rahanarvoinen työkalu korjuutyön ohjaamiseen ja suorittamiseen. 

Metsä-Perälä Oy:ssä käytetään jo nyt muitakin MaxiFleet palvelun osioita. 

- Tuen kuljettajia lähes päivittäin etäyhteydellä, sitä ominaisuutta pidän hyvin toimivana ja hyödyllisenä. Olen myös jonkun verran tutkiskellut niitä tietoja, joiden avulla löytyy eroja koneiden väliltä. Se on monimutkaisempi kokonaisuus, koska kysymys on historiasta. MaxiVision antaa kuvan työmaalta juuri tästä hetkestä, muistuttaa Kimmo ja palauttaa keskustelun takaisin päivän teemaan. 

Hän esittelee ajokoneen PC:n ruudulta uuden palvelun käyttämisen helppoutta: kuinka saadaan selville puutavaran määrät ja sijainti urien varressa, jo ajettu ja vielä lähikuljetusta odottava. 

Metsä-Perälän uudessa Komatsu 855 -kuormatraktorissa on kaiken muun varustelun lisäksi ns. erottelukarikat. Onko niillä yhteys MaxiVisioniin? 

- Jonkinlainen, nyt kuormatraktorin kuljettaja voi tarkistaa ennen ajouralle lähtöä, kertyykö sieltä sellaisia vähemmistöeriä, joille pitää varata tila erillään muista, sanoo Perälä. 

Pitkien ajomatkojen Ruotsissa erottelukarikat olivat käytössä jo 70-luvulla. Niiden avulla säästettiin turhaa ajoa. Kimmo Perälä myöntää, että koneen kulkemat metrit pinoon saatua mottia kohti on tärkeä seurattava, mutta löytyy vieläkin merkittävämpi potentiaalinen ajanhukka, jonka eliminoimisessa MaxiVision on avuksi kertoen siitä esimerkin: 

- Siirrot ovat suurimpia aikasyöppöjä koneiden kanssa touhutessa. Siirron täsmääminen sellaiseen kohtaan, jossa ei tuhoudu työvuoroa osittain tai pahimmassa tapauksessa kokonaan, säästää joka kerta. MaxiVisionin avulla voi ennustaa tarkasti, paljonko aikaa kuluu jäljellä olevaan työmäärään. Sen perusteella tietää riittävän aikaisin, mihin rakoon siirto kannattaa suunnitella.

(kuva: Metsä-Perälän uudessa Komatsu 855 -kuormatraktorissa on kaiken muun varustelun lisäksi ns. erottelukarikat joilla on myös yhteys MaxiVision -järjestelmään, mikä muodostaa näkymän operoitavasta korjuukohteesta, antaa tarkkaa tietoa olosuhteista, paikoista sekä määristä puutavaralajikohtaisesti.)