Metsäkonealan legenda Hannu Hietikko siirtyi kalastuksen pariin

Ulvilassa Kullaalla vuonna 1958 syntyneen Hannu Hietikon ensimmäinen kosketus metsäkoneisiin tuli kesätöissä Kähkösen kyläpajalla Nakkilassa, mikä tunnetaan nykyisin Metsäkonehuolto Kähkösenä.

- Kähkösen pajalla korjattiin ihan kaikkea työkoneista ompelukoneisiin. Siellä pääsin tekemään lähempää tuttavuutta metsäkoneisiin joissa oli sitä jotain. Vielä silloin ne eivät vielä vieneet mennessään sillä lähdin keskikoulun jälkeen ammattikouluun autoasentajalinjalle ja sitten armeijan jälkeen Tampereelle teknilliseen opistoon mistä valmistuin autoinsinööriksi vuoden 1984 keväällä. Lehteä lukiessa näin ilmoituksen missä Bosch-maahantuoja Oy Alftan Ab haki huoltoinsinööriä ja huoltotoimintojen markkinoijaa. Tein elämäni viimeiseksi jääneen työhakemuksen ja tulin valituksi joten edessä oli muutto Helsinkiin sillä työt alkoi heti vapun jälkeen. Löysin autotallien yläkerrassa sijainneen vaatimattoman yksiön Kulosaaren tenniskentän ja Wihurin linnan vierestä. Toisella puolella kenttää asui kenraali Talvelan leski ja mietin että olen varmasti saaren köyhin asukas. Mutta vaikka kortteeri ei ollut hohdokas niin silloinen tyttöystäväni Tuija ja nykyinen vaimoni muutti luokseni; sitten parin vuoden päästä saimme hänen työnsä kautta paremman asunnon Haagasta, muistelee Hietikko.

(kuva: Yhteistyö asiakkaiden kanssa on metsäkonealalla tiivistä - kuvassa Hietikko vaihtaa ajatuksia Pohjois-Karjalaisten urakoitsijoiden kanssa Timberjackin tehtaalla 90-luvulla.)

Metsäkoneiden maailmaan

Metsäkoneet alkoivat hiipiä Hietikon elämään kun Alftanilla työskennellessä Markku Kähkönen soitteli ja kyseli että olisiko VDO-maahantuonnistakin vastanneessa yrityksessä mitään ratkaisua 2-ote häntämotossa puun läpimitan mittaukseen soveltuvaa tekniikkaa.

- Mietin asiaa ja tutkin VDO:n mittalaite tuotteita. Silmiin osui peräsinkulma-anturi ja ajattelin että ehkä siitä saisi jotain kehiteltyä. Ostin anturin ja ajelin Nakkilaan jossa jo saman viikonlopun aikana kehitettiin toimiva läpimittaus vaijerilla ja anturilla, kertoo Hietikko. 

Huhu Hietikon mittalaiteasennuksesta levisi metsäkonepiireihin ja Lokomo Forestilta oltiinkin jonkun ajan kuluttua yhteydessä kun elettiin vuotta 1986:

- Työtarjousta hetken pohdittuani päätin irtisanoutua teknisen kaupan herrasmieshommista ja suunnata metsään. Muutimme Tampereellle ja kesäkuussa aloitin huoltoinsinöörinä vastaten kotimaan kenttähuollosta ja toimien myöhemmin Lokomo Forestin maailmanlaajuisista huolloista vastaavana huoltopäällikkönä. 

(kuva: Metsäkonealan tapahtumat tulivat tutuiksi meillä ja maailmalla - kuvassa poimitaan messuarvonnan voittajia 90-luvulla.)

Vahvan tekemisen aikaa

80-luvun loppupuoli oli alalla erittäin mielenkiintoista aikaa sillä silloin muodostettiin CTL -metsäkonebusineksen suuret linjat. Myös Hietikon perhe-elämässä tapahtui isoja asioita kun lapset Tiia ja Riku syntyivät.

- Rauma-Repolan omistukseen siirtyi Lokomo Forestin lisäksi sellaiset valmistajat kuin Kockums, ÖSA, Brunet ja Makeri. Myös kanadalaisen Timberjackin kanssa aloitettiin ensin yhteistyö, jolloin käytettiin nimeä FMG Timberjack (Forest Machine Group) ja lopulta Timberjackin ostettiin. Vuonna 1994 siirryin myyntipuolelle Timberjackin Suomen myyntiyhtiön markkinointipäälliköksi ja parin vuoden kuluttua minut nimitettiin Timberjackin Suomen toimitusjohtajaksi. 90-luvun puolivälistä eteenpäin elettiin metsäkonevalmistuksessa vahvan kasvun ja kansainvälistymisen aikaa - silloin oli päällä todellinen tekemisen meininki. Sitten Rauma ja Valmet yhdistyivät Metsoksi, jolloin metsäkoneliiketoiminta laitettiin myyntiin. Useat johtavat globaalit konevalmistajat olivat tietenkin kiinnostuneita toimialasta missä kasvunäkymät olivat vahvat mutta John Deere veti pisimmän korren ja osti Timberjackin vuosituhannen vaihteessa, Hietikko kertoilee.

Unohtumaton Venäjän keikka

Uudella vuosituhannella Venäjä nosti päätään metsäkonemarkkinoilla ja maassa vallitsi muutenkin positiivisen innokas, järjestäytynyt ajanjakso ja kehitys oli hyvin länsimaista. 

- Kun ainutlaatuinen mahdollisuus aukesi lähdin vuonna 2005 Venäjälle John Deere metsäkoneiden maajohtajaksi vastaamaan konemyynnin kehittämisestä suurella markkina-alueella. Reilu kolme vuotta kului Venäjällä ja siellä saatiin paljon aikaan hyvällä porukalla. Kun aloitin tehtävässä henkilökuntaa oli 30 ja liikevaihtoa 30 miljoonaa euroa - kun lähdin väkeä oli 90 ja liikevaihtoa 130 miljoonaa euroa. 

(kuva: Parhaat ideat metsäkoneiden kehitykseen on tullut aina niiden käyttäjiltä - kuvassa on taidettu jälleen onnistua kun kaikkia naurattaa...)

Suomeen ja maarakennukoneiden pariin

Kun sopimus Venäjän projektista päättyi Hietikko siirtyi takaisin Suomeen John Deere Forestryn myyntiyhtiöön.

- Vaikka olin poissa kotimaan toiminnasta vain kolme vuotta niin ison yhtiön organisaatio ja moni muu asia oli muuttunut paljon. En oikein löytänyt uutta säveltä ja totesin Junnu Vainion sanoin että: ”Ei ole Kööpenhamina kuin ennen” ja aloin miettiä uusia tuulia elämään. Kuin sattuman kautta headhunterit ottivat samoihin aikoihin yhteyttä ja kertoivat että Volvo Construction Equipment hakee Suomeen toimitusjohtajaa ja innostuin ajatuksesta todella paljon. Sanoin haastattelijallekin että minua hyvin paljon parempaa ette tehtävään löydä ja niin sain pestin. Pääsin kahdeksan vuoden aikana katsomaan maarakennusalaa aitiopaikalta mikä oli kaikin puolin mielenkiintoista. Yhtymäkohtia metsäalaan oli paljon: urakoitsijat ovat molemmilla sektoreilla huippuporukkaa joilla on hyvin samanlainen ajatusmalli mutta suurin ero on siinä että metsäalalla heillä on asiakkaina vain muutama iso metsäyhtiö kun taas maarakennuspuolella asiakkaita on aivan valtavasti hyvin erilaisilla toimialoilla, pohtii Hietikko.

(kuva: Hannu Hietikko päätti uransa Sampo-Rosenlewin metsäkonedivisioonan vetäjän paikalta: - Valmistusmäärät saatiin hyvään kasvuun ja mallisto on iskussa - siitä on hyvä seuraavien tekijöiden jatkaa.)

Takaisin metsään

Vaikka Hietikko viihtyi erittäin hyvin Volvo CE:llä ja hyvän organisaation kanssa saatiin paljon aikaan niin paluu metsään alkoi houkutella.

- Asuin viikot Helsingissä Timo Kyttälältä vuokraamassani yksiössä ja ajoin Tampereen vä- liä kotiin. Jossain vaiheessa ajattelin että eiköhän tämä osa työelämää ole jo nähty ja irtisanouduin tehtävästäni keväällä 2016. Huhut asiasta tietenkin levisivät joten pari päivää ennen vappua ja työsuhteeni virallista päättymistä ja sain puhelun Sampo-Rosenlewin Jali Prihtiltä, joka kertoi että nyt tarvitaan kokenut metsäkonemies toteuttamaan kasvustrategiaa; vinkin rekrytointiin hän oli saanut alan legendalta teollisuusneuvos Mikko Rysältä. Asiaa ei tarvinnut kauaa miettiä ja niin aloitin elokuussa Sampo-Rosenlewin metsäkonedivisioonan vetäjänä. Ensimmäistä työpaikkaani lukuun ottamatta kaikki urani vaihdokset ovat perustuneet ns. ajopuuteori- aan eli asiat ovat onnekkaasti johtaneet toiseen ilman mitään suurta strategiaa, nauraa Hietikko.

Aika siirtyä vapaalle...

Sampo-Rosenlewin aiempaa vahvempi panostus metsäkonepuoleen alkoi kantaa hedelmää.

- Tuotantomäärä saatiin nopeasti tuplattua ja koneita kehitettiin. Sampo halusi myös isommat koneet valikoimaansa mihin antoi hyvän ponnahduslaudan Logmanin tuoteoikeuksien ostaminen. Metsäkonedivisioonalle löydettiin oikeat askelmerkit mistä kertoo sekin että tämän vuoden 2021 tuotanto ja ylikin oli jo hyvissä ajoin kokonaan myyty. Kun savottaa oli osaltani takana neljä vuotta mietin että seuraavalle tasolle asioiden nostaminen vaatii jo nuoremman tekijän. Niin päätin jäädä eläkkeelle alle 63-vuotiaana nuorena miehenä kun terveyskin on vielä ihan hyvä. Liike-elämää aion vielä seurata hallitustehtävien kautta ja miksei jotain pieniä projekteja voisi vielä vähän harrastellakin. Mutta pääasiassa keskityn kalasteluun mökillä ja vauhtia elämään tuo kolme lastenlasta, sanoo Hietikko.