Otto Lahti, Traficom: Moduuliyhdistelmän vetolaitevaatimukset23.11.2021 11.00
Auto, dolly ja puoliperävaunu moduuliyhdistelmä ei kaipaa esittelyä rakenteen tai käytön osalta. Niitä on käytetty monipuolisesti erilaisissa kuljetustehtävissä 90-luvun lopulta lähtien. Vetolaitteiden osalta ensimmäiset 15 vuotta menivät aika helposti. (kuva yllä: Vuonna 2019 voimaantulleet uudet mitat ovat lisänneet merkittävästi raskaampien moduuliyhdistelmien käyttöä. 35 t auto ja 48 t dolly + puoliperävaunu 74 t yhdistelmämassalla ovat varsin yleisesti käytössä monissa eri tehtävissä.) Dollyn kanssa piti käyttää ”dolly-kitaa” eli keskiakseliperävaunun vetoon tarkoitettua kitaa, mikä kestää myös pystyvoimia. Markkinoilla olleiden tuotteiden lujuudet riittivät 60 t massoille. Lainsäädännössä ei ollut suoria numeerisia vaatimuksia kolmesta eri ajoneuvosta muodostetun yhdistelmän vetolaitteiden hyväksyntäarvoille. Perinteinen moduuli näyttää kovin samanlaiselta kuin täysperävaunuyhdistelmä, mutta vetolaitteiden osalta rasitukset ovat selkeästi haastavampi tapaus. Täysperävaunun aisa on nivelöity perävaunun etukelkkaan minkä takia se välittää vain vaakasuoria voimia. Dolly on keskiakseliperävaunu, missä runko ja aisa ovat samaa jäykkää kokonaisuutta. Vetokidalle, palkkiin, poskilevyille ja silmukalle kohdistuu tämän takia myös pystysuuntaisia voimia horisontaalisten voimien lisäksi.
(kuva: Ruotsissa paikallisen suurimman sallitun 25,25 m mitan saa vain moduuliyhdistelmällä. Tämä asettaa haasteita täyttä pituutta ja 74 t massaa hyödyntäville rajan ylittävässä liikenteessä.) Merkittävin rasitus vetolaitteisiin syntyy jatkuvasta tykyttävästä kuormituksesta, kun auto ja perävaunu tuuppivat ja nykivät toisiaan jokaisesta maantiellä olevasta patista. Auton ollessa selkeästi perävaunua kevyempi tämän aistii hyvin kuskinpenkille asti etenkin silloin, kun tapissa ja silmukassa ja reilummin välystä. Suurin kuormituskertymä ei synny kovista kiihdytyksistä ja jarrutuksista vaan ihan tasaisesta ajosta, missä jokainen auton perän ja kärryn keulan eriaikainen pystyliike kallistavat aisaa, mikä vetää perävaunua lähemmäs autoa ja seuraavaksi työntää taas kauemmaksi toisistaan. Kun auton massa on yli 30 t ja perävaunun yli 40 t syntyy tästä tuuppimisesta varsin kova tykyttävä kuormitus. Hidastin täysillä alamäkeen laskettaessa tämän tykytyksen lisäksi aisassa on kova puristus ja pystykuorma (aisapaino).
(kuva: Johtavat vetolaitevalmistajat VBG ja TAV tarjoavat raskaiden moduuliyhdistelmien vaatimustason täyttävät dolly-vetokytkimet.) Uusi tieliikennelaki ja määräyksellä annetut tarkemmat vaatimukset Tieliikennelain 150 §:ssä annetaan yleinen vaatimus: Ajoneuvoyhdistelmässä ei saa ylittää ajoneuvoille, ajoneuvoyhdistelmälle eikä kytkentälaitteille teknisesti sallittuja massoja. Teknisesti sallittujen massojen laskemisesta annetaan tarkemmat vaatimukset Traficomin määräyksessä ajoneuvoyhdistelmien teknisistä vaatimuksista (HCT- määräys). Perusvaatimuksena on E-sääntö 55 muutossarja 2 ja sen lisäys 3, missä annetaan dollyille hyvin merkittävä trade-off-laskenta. Tavalliseen keskiakseliperävaunukäyttöön nähden suomalaisissa moduuliyhdistelmissä dollyn aisapaino on huomattavasti pienempi, mutta massat kahta puolta vetokitaa huomattavasti suuremmat. Etenkin singlepyöräyhdistelmissä ajoneuvojen teknisesti sallittujen massojen summa on merkittävästi suurempi kuin yhdistelmälle liikenteessä sallittujen massojen summa. Tämän takia kansallisella määräyksellä annetaan merkittävät helpotukset laskennassa käytettävään perävaunun massaan. Suoraan E -sääntö 55 mukaiset vaatimukset johtaisivat kohtuuttomaan ylimitoitukseen komponenteissa. Vuonna 2013 voimaantulleiden massamuutosten jälkeen Suomessa sovellettiin teknisesti suurimpien sallittujen massojen sijaan suurimpia tiellä sallittuja ajoneuvokohtaisia massoja. Vuonna 2019 käyttöön tulleet uudet pitkät yhdistelmät muuttivat tilannetta jälleen ja uuden tieliikennelain yhteydessä annetussa HCT-määräyksessä annettiin jyvityslaskenta. Sillä tiputetaan laskennassa käytettävää perävaunujen massaa siten, että laskennassa käytettävien ajoneuvojen massojen summa on sama kuin yhdistelmän suurin sallittu massa tieliikenteessä. Otto Lahti, johtava asiantuntija, Traficom |
