Kioton mekanismit14.11.2014 6.07 Suomi voi täydentää kansainvälisten kasvihuonekaasujen päästövähennysvelvoitteensa hankkimalla päästöyksiköitä ns. Kioton mekanismeilla. YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisten Kioton mekanismien tarkoitus on edistää päästövähennysten kustannustehokkuutta ja joustavuutta. Lisäksi kohdemaat hyötyvät saadessaan rahoitusta ja uutta tekniikkaa. Kioton mekanismeja on kolme:
Puhtaan kehityksen mekanismissa teollisuusmaa rahoittaa päästövähennyshankkeita tai nieluja lisääviä hankkeita kehitysmaassa ja saa siirtää käyttöönsä hankkeesta saadut sertifioidut päästövähennykset. Hankkeiden on oltava lisäisiä eli hankkeet eivät toteutuisi, jos niistä syntyviä sertifioituja päästövähennyksiä ei voisi myydä. Hankkeiden tulee samalla edistää kestävää kehitystä kohdemaassa. Yhteistoteutuksessa teollisuusmaa rahoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä vähentäviä tai hiiltä ilmakehästä sitovia nieluja lisääviä hankkeita toisessa teollisuusmaassa. Vastineeksi teollisuusmaa saa siirtää käyttöönsä hankkeesta saatuja päästövähennysyksiköitä. Kansainvälisessä päästökaupassa teollisuusmaa voi ostaa toiselta teollisuusmaalta päästöyksiköitä. Kioton pöytäkirjan vuonna 2012 päättyvän ensimmäisen sitoumuskauden jälkeiseen aikaan liittyy Kioton mekanismien osalta vielä monia epävarmuuksia. Näistä neuvotellaan osana kansainvälisiä ilmastosopimusneuvotteluja. EU:n ilmasto- ja energiapaketti mahdollistaa Kioton mekanismien käytön tietyissä rajoissa vuodesta 2013 eteenpäin, mutta yksityiskohtaiset säännöt tullaan asettamaan vasta myöhemmin. Kioton mekanismien käytöstä neuvotellaan myös osana YK:n ilmastoneuvotteluja. |