metsa.fi: Puutavaraa laineille ja raiteille

Kun matkaa tehtaalle kertyy satoja kilometrejä, kannattaa puutavaraa kuljettaa vesiteitse tai raiteita pitkin. Fin-Terpuu on lastannut puuta matkaan laineille ja raiteille jo 25 vuoden ajan.

Yli 600 metrin pituinen ”puukäärme” on vaikuttava näky saarten reunustamalla vesiväylällä Saimaalla. Vakaasti etenevä lautta halkoo maisemaa lauttaan nähden pikkuruisen aluksen johtaessa puukulkuetta.

Uittoa käytetään edelleen yhtenä puun kuljetusmuotona järvissä. Pelkkiin veden virtauksiin ei tosin enää luoteta, vaan nykyisin noin 10 000 kuutiometrin puulauttaa kuljetetaan eteenpäin hinaamalla.

Kun matka tehtaalle on pitkä, kannattaa puu kuljettaa kumipyörien sijaan vetten päällä tai junavaunussa. Vesiteitse puu kulkee verkkaisesti mutta tulee junakuljetuksien tapaan autokuljetuksia edullisemmaksi ja on myös ympäristöystävällistä. Puun kuljetusmuodoista uitto on kaikkein perinteisin.

Kaikki raiteilla tai vesiteillä kulkeva puu käy kuljetusmatkansa alku- ja loppupäässä myös kumipyörillä. Tehtailla sekä raide- ja satamaterminaaleissa tuhannet kuutiometrit puutavaraa siirretään kuljetusmuodosta toiseen siihen tarkoitetulla kalustolla.

Juuri näihin puun kuljetusmatkan solmukohtiin on erikoistunut kajaanilainen Fin-Terpuu.

Tehtaiden sisäisistä kuljetuksista sekä satamien ja rautateiden terminaalien puulastauksista Fin-Terpuulla on 25 vuoden kokemus. Yrityksen juuret ulottuvat kuitenkin uiton kulta-aikaan eli 1960-luvulle asti, yrityksen toimitusjohtaja Kari Roininen kertoo.

– Aluksi hoidimme tehtaiden sisäisten vesivarantojen uittopuita Kajaanissa. Olemme yhä perheyritys, mutta nyt meillä on 350 työntekijää ja asiakkaina metsäteollisuuden suurimmat suomalaiset yritykset.

Terminaalilastausten lisäksi Fin-Terpuu hoitaa valtaosan puutavaran sisävesikuljetuksista, joita tehdään lähinnä Vuoksen vesistöissä. Metsähallituksen kanssa yritys on tehnyt yhteistyötä jo 15 vuotta.

Vesitiekuljetuksia hoitaa Fin-Terpuun tytäryhtiö Mopro-Puu, jonka alukset kuljettavat puuta Saimaalla hinaamalla ja aluksiin lastattuna.

Heinäkuussa Savonlinnan Savonrannassa Helga-alus miehistöineen valmistautui Metsähallituksen lähes kahden tuhannen tonnin puulastin kuljetusurakkaan. Määränpäänä oli parisataa kilometriä etelämpänä olevat Kymenlaakson tehtaat.

– Nippu-uiton rinnalle yleistyneen proomukuljetuksen etuna on se, että sillä voidaan kuljettaa myös tuoretta puuta. Uittoon kelpaa vain riittävän kuiva puu, joka ei uppoa, kertoo Mopro-Puun operatiivinen johtaja Timo Rantanen.

Ennen satamasta lähtöä puutavaraa on tuotu paikalle 40 rekkalastillista. Fin-Terpuun materiaalikoneen puikoissa urakoidaan puuta kyytiin kourallinen kerrallaan samalla, kun Helgan kylki painuu hiljalleen syvemmälle pinnan alle.

Lastaaminen ja aluksen aikataulutus vaativat Rantasen mukaan tarkkaa ennakkosuunnittelua. Puutavaraa kuljettavaan proomuun mahtuu lastia kerralla yli 2 000 kuutiometriä, jonka nosteleminen aluksen kyytiin vie aikaa 6–10 tuntia. Perillä lastin purkamista odottaa puun ostaja. Vesillä kun liikutaan, on varauduttava myös muun muassa sään vaihteluihin.

Täyteen lastattu alus taittaa parinsadan kilometrin matkan Saimaalla noin 12 tunnissa. 
Metsähallituksen myymästä ja toimittamasta puusta kuljetetaan vesiteitse vuosittain noin 200 000 kuutiometriä. Alusten kyydissä siitä kulkee huomattava osa.

– Kaikilla kuljetusmuodoilla on etunsa, ja ne tukevat toisiaan. Tapauskohtaisesti ja alueellisesti harkitaan, miten puutavara kannattaa kuljettaa määränpäähänsä, Metsähallituksen Etelä-Suomen hankinta-alueen kuljetuspäällikköVeijo Hämäläinen sanoo.

Uittoa ja proomukuljetusta rajoittaa esimerkiksi säiden vaikutus kauden pituuteen: sisävesillä kuljetus aloitetaan yleensä huhtikuussa, ja kausi kestää parhaimmassa tapauksessa vuoden loppuun.

Metsahallitus
metsa.fi

Teksti & kuvat: Aura Pilkama