Kuusamoon ja Ylläkselle suunnitellut kaivokset ovat riski alueiden matkailulle ja voivat kolhia Suomi-brändiä
13.09.2014 0.07 Metsähallituksen luontopalvelut uskoo, että Kuusamoon suunnitellun kaivoshankkeen haitat alueen matkailulle ovat useasta syystä huomattavasti suuremmat, kuin mitä tänään julkaistussa Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen raportissa arvioidaan.
Tutkimuksesta puuttuvat ensinnäkin arvio kaivoksen vaikutuksesta ulkomaalaisten matkailijoiden määrään alueen heikentyvän matkailumielikuvan kautta sekä kaivostoiminnan vaikutus Kuusamon alueen jokien arvokaloihin. Kielteinen vaikutus paikallistalouteen ei myöskään kompensoituisi kaivostoiminnan palkkatuloilla siten kuin tutkimuksessa on esitetty. Raportin jälkeen on myös julkaistu ELY-keskuksen arvio hankkeen YVA:sta, joka arvion mukaan on erittäin puutteellinen. Myös Ylläkselle suunnitellun kaivoshankkeen kielteiset vaikutukset matkailulle ovat Metsähallituksen luontopalvelujen mukaan todennäköisesti arvioitua suuremmat.
Tänään julkistetun raportin mukaan Kuusamon kaivoksen palkkatulo olisi menetetyn matkailutulon suuruinen. Menetysten ja hyödyn laskentatavat eivät ole vertailukelpoisia, sillä menetetyn palkkatulon haitat kohdistuisivat suoraan paikallistalouteen, kun taas kaivoksen palkkahyödyt on laskettu kansantalouden näkökulmasta. Tämä antaa vaikutelman, että kaivoksen työllisyysvaikutus olisi Kuusamossa neutraali, vaikka se paikallisesti on todennäköisesti selkeästi negatiivinen.
On myös muistettava, että matkailusta saadut tulot tulevat paikallisille yrityksille, toisin kuin suuri osa kaivostoiminnan tuloista.
– Kulta-/uraanikaivos pilaisi Kuusamon paikallisen matkailubrändin. Myös Ylläksellä kaivoksen maisema-, pöly- ja meluhaitat voivat karkottaa matkailijoita. Sinne suunnitellun Hannukaisen kaivoksen etäisyys kansallispuistoon on vain 8 kilometriä. Avolouhos tulee näkymään Yllästunturin ja siis kansallispuiston eteläpään tuntureiden huipuille ja länsirinteille. Myös puhdasta luontoa korostava maabrändimmekin saisi ehkä vuosikymmeniä kestävät kolhut näistä kaivoshankkeista, luontopalvelujohtajaRauno Väisänen toteaa.
Kuusamon vuotuinen matkailutulo on 90 miljoonan euron luokkaa, ja pelkästään Oulangan kansallispuistossa vierailevien matkailijoiden tuoma tulo tuottaa paikallistalouteen noin 15 miljoonaa euroa vuodessa. Pallas–Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin kansallispuisto, jonne tehdään lähes puoli miljoonaa käyntiä vuodessa.
Tutkimuksen mukaan yli 60 % kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että Kuusamoon suunnitellun kaivostoiminnan läheisyys heikentää selkeästi alueen tärkeän matkailun vetovoimatekijän, Oulangan kansallispuiston arvoa. Kaivostoiminta vaikuttaisi todennäköisesti kielteisesti myös ulkomaalaisten matkailijoiden haluun tulla alueelle. Heissä on nähty Kuusamon alueen kesämatkailun kasvumahdollisuus.
– Suomeen mahtuu kaivostoimintaakin, mutta Kuusamoon suunnitellun kulta-/uraanikaivoksen sijoituspaikka on kertakaikkisen väärä. Ylläkselläkin riskit ovat suuret matkailutoiminnan kannalta, Väisänen sanoo.
|