Tutkimus: Hiljaiset metsänomistajat tarvitsevat yksilöllistä neuvontaa ja palveluita

PTT:n tutkimuksen taustalla ovat Suomen biotaloustavoitteet ja metsäteollisuuden investoinnit. Puun käyttö kasvaa voimakkaasti lähivuosina, minkä vuoksi kaikkien metsänomistajien metsät ovat tärkeitä. Valtaosa teollisuuden käyttämästä puusta korjataan Suomessa yksityismetsistä.

Tutkimuksen mukaan hiljaisten metsänomistajien hallussa on noin 10 prosenttia yksityisomisteisen metsätalousmaan pinta-alasta. Käyttämättömistä hakkuumahdollisuuksista heidän metsissään on noin 14 prosentin osuus.

Hiljaisista metsänomistajista taloudellisesti suuntautuneita on noin neljäsosa. Luonto- ja ympäristöarvot ovat tärkeitä kolmasosalle ja noin 20 prosenttia on epätietoisia metsiensä mahdollisuuksista. Hiljaisilla metsänomistajilla ei ole kiinnostusta puun myyntiin tai tarpeeksi tietoa oman metsätilan taloudellisesta arvosta.

-Tutkimuksesta välittyy kuva metsänomistajien käsityksestä, että alle 15 hehtaarin metsätila on merkityksetön. Metsäsektorin on yhdessä annettava viesti, että nämäkin tilat ovat arvokkaita. Tälle tutkimukselle oli selvä tarve, ja Metsäkeskus aikoo hyödyntää sen tuloksia, sanoo metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen Suomen metsäkeskuksesta.

Tietoisia päätöksiä omista metsistä

Tutkimuksen mukaan metsäalan organisaatioiden ja ammattilaisten tulisi tehdä metsäasiointi hiljaisille metsänomistajille mahdollisimman helpoksi.

Metsänomistajien tavoitteet ja suunnitelmat metsien käytöstä ovat moninaiset. Metsätila saattaa olla paikka virkistymiseen tai polttopuun keruuseen. Metsällä voi olla myös tunnearvoa tai se halutaan jättää perinnöksi. Metsäammattilaisten täytyisi tunnistaa hiljaisten metsänomistajien tavoitteet nykyistä paremmin ja vastata neuvonnassa niihin.

-Tähän juuri pyrimme. Asiakastyössä pitää aina kuunnella metsänomistajien ajatukset ja etsiä yhdessä yksilöllisiä ratkaisuja. Haluamme, että metsänomistaja tekee tietoisia päätöksiä metsistään, olivat ne sitten päätöksiä hakkuista, metsien hoidosta tai suojelusta. Asiakaspalvelu voi vaatia meiltä yhteydenottoja ja tapaamisia toimistotyöajan ulkopuolellakin, koska metsänomistajat ovat kiireisiä. Tapaamisissa tulisi aina ottaa esille myös mahdollisuus metsätilan myymisestä, Iittainen sanoo.

Kuolinpesien neuvontaan tehoa

Kolmasosa kuolinpesistä kuuluu hiljaisiin metsänomistajiin. Päätöksenteko metsäasioista on kuolinpesissä usein hankalaa ja hidasta, jos osakkaat eivät ole sopineet asioiden hoitajasta ja yhteisistä tavoitteista.

-Kuolinpesille ja muille tilastaan luopuville on tärkeää saada tietoa, mitä asioita luopumisen yhteydessä tulee ottaa huomioon. Metsäkeskus järjestää alueellisilla hankkeilla tilaisuuksia, joissa metsänomistaja saa tietoa näistä asioista, Iittainen sanoo.

Kuolinpesien neuvontatyötä saattaa jarruttaa myös se, ettei osakkaista tai heidän yhteystiedoistaan ole tietoa.

Tutkimuksessa ehdotetaan, että nykyään kuolinpesille vapaaehtoinen selvennyslainhuuto voisi tulla pakolliseksi. Tällöin tulisi tietoon, ketkä ovat pesän osakkaita ja metsäneuvonnan tarjoaminen helpottuisi.

-Metsäkeskuksen valmiudet kuolinpesien kontaktointiin paranivat vuodenvaihteessa, kun metsäkeskuslaki muuttui. Lakimuutoksen jälkeen Metsäkeskus saa verottajalta kuolinpesän metsäveroilmoituksen tekijän tiedot, Iittainen sanoo.

Pellervon taloustutkimuksen tutkimus perustuu laajaan aineistoon, joka koostuu Suomen metsäkeskuksen kokoamasta tietokanta-aineistosta sekä metsänomistajille ja metsäammattilaisille tehdyistä kyselytutkimuksista. Kohderyhmänä olivat vähintään viisi hehtaaria metsää yli kymmenen vuotta omistaneet henkilöt, kuolinpesät ja verotusyhtymät.

Suomen metsäkeskus oli mukana tutkimuksen ohjausryhmässä. Tutkimuksen rahoitti Suomen metsäsäätiö.

Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? – metsänomistajien aktiivisuus ja siihen vaikuttaminen –tutkimusraportin voi lukea PTT:n verkkosivuilta.