Terästetty turvetuhka on hyvä lannoite suonpohjille01.12.2016 18.01
Suomessa on turpeella viime vuosina katettu neljästä seitsemään prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Turvetuotannosta vapautuu suonpohjia vuosittain noin 2500 hehtaaria. (kuva: 30-vuotiasta männikköä suonpohjalla. Kuva: Lasse Aro, Luke) Merkittävä jatkokäyttö suonpohjille voisi olla metsitys männyllä tai biomassan energiantuotanto pajuilla ja hieskoivulla. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan turvetuhkan ja biotiitin yhdistelmä on hyvä lannoite fosforin ja kaliumin puutoksista kärsiville suonpohjille. Biomassatuotannossa tarvittavaa typpeä suonpohjilla on luonnostaan runsaasti. ”Suomessa syntyy puutuhkaa, turvetuhkaa ja sekatuhkia vuosittain 300 000–400 000 tonnia. Sekä puutuhkan että turvetuhkan sisältämien ravinteiden käyttäminen lannoitteena on kiinnostava vaihtoehto kaatopaikoille ja läjitysalueille viennin sijaan. Turvetuhka sisältää runsaasti fosforia ja sopisi hyvin suometsien lannoitukseen. Turvetuhkaa ei nykyisin juuri käytetä, koska sen ominaisuuksia lannoitteena heikentää hyvin alhainen kaliumpitoisuus” sanoo erikoistutkija Jyrki Hytönen Lukesta. Tuhkan avulla moninkertainen kasvu Tutkimuksessa turvetuhkalla lannoitetut taimet kasvoivat pituutta liki tuplasti verrattuna lannoittamattomiin taimiin. Pisimmät taimet löytyivät kuitenkin koealoilta, joille oli tuhkan lisäksi annettu kaliumia joko kalisuolana tai biotiittina. Turvetuhka-kalisuola -käsittelyllä puiden keskipituus oli tutkimuksen lopussa yli kaksinkertainen ja turvetuhka-biotiitti -käsittelyllä puut olivat vieläkin pidempiä. Puiden biomassa oli turvetuhka-aloilla kaksinkertainen verrattuna lannoittamattomiin aloihin. Kun lannoituksessa käytettiin turvetuhkan lisäksi kaliumia, taimien biomassa oli 4-5 kertainen lannoittamattomiin verrattuna. Tuhka vähentää myös suon happamuutta Tuloksia voidaan yleistää myös sellaisille metsäojitetuille soille, joilla esiintyy samankaltaisia puiden ravinnetalousongelmia kuin suonpohjilla. ”Turvetuhkan terästäminen kaliumilla mahdollistaisi tuhkaan perustuvien lannoitteiden raaka-ainepohjan huomattavan laajentamisen. Raaka-aineseosten rakeistaminen tai pelletoiminen helpottaa levitystä, eikä näyttäisi vähentävän puiden kasvua”, sanoo tutkija Lasse Aro Lukesta. Kasvihuonekokeen mukaan puutuhka sopii myös energiapajujen ja hieskoivujen kasvatukseen suonpohjilla. Pajujen kasvatuksessa puutuhkalannoituksella saadaan samalla nostettua turpeen alhainen pH sopivalle tasolle. |