SKAL Kuljetusbarometri 3/2016: Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen - merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä

Kuljetusyritysten talous kehittyi suotuisasti kesäkauden aikana, kertoo SKAL Kuljetusbarometri. Liikevaihdon ja kannattavuuden kehitystä ennustavat viisarit asettuivat plussan puolelle. Kysynnän ajurina toimi edelleen eteläisen Suomen infrarakennusbuumi.

Kuljetusyritysten liiketoimintaa helpottavien, automatisoitujen prosessien ja seurantajärjestelmien hyödyntämisessä löytyi runsaasti kehitettävää. Helppokäyttöisille sähköisille sovelluksille olisi kysyntää.

Joka neljäs kuljetusyritys (26 %) kuljetti kesän aikana enemmän tavaraa kuin keväällä sekä tonneina että ajosuoritteena (km/kk). Kilometrejä kertyi melko tasaisesti koko maassa ja eri kuljetuslajeissa. Pääkaupunkiseudun kuljetuksia kuten Keski-Pasilan työmaata hoitamaan saapui kalustoa maakunnista asti. Ruuhka-Suomen infrahankkeissa kuljetettiin monipuolisesti massatavaraa, kappaletavaraa ja maa-aineksia. Myös näihin kuljetuslajeihin liittyvä liikevaihto oli kehittynyt varsin suotuisasti kesän aikana ympäri Suomea. 

Liiketoiminnan kannattavuus kehittyi maltillisemmin. Kaluston runsaalla tarjonnalla on katteisiin laskeva vaikutus, vaikka kysyntä olisi korkea. Ympäristö- ja säiliökuljetukset olivat nosteessa. Liikevaihtoaan paransi 55 prosenttia ympäristökuljetusten ja 52 prosenttia säiliöliikenteen harjoittajista. Joka kolmas säiliöliikennöitsijä paransi kannattavuuttaan.

Ajosuorite kehittyi heikoimmin tukki- ja kuitupuutavaran sekä ulkomaan kuljetuksissa. Ulkomaan kuljetusten kesäinen alamäki myötäili Tullin tilastoja: Suomen tavaraviennin arvo laski heinäkuussa 13 prosenttia ja tuonnin arvo 8 prosenttia viime vuotisesta.

Sähköisissä järjestelmissä kasvunvaraa

Kuljetusyritysten digitaalisissa valmiuksissa on kyselyn perusteella parannettavaa. Alle puolella (43 %) vastanneista kuljetustilauksen sähköinen vastaanottaminen kuului tavanomaisiin käytäntöihin yrityksessä. Joka kuudes vastaanotti tilauksia sähköisesti satunnaisesti tai harvoin, noin kolmannes ei lainkaan. Runsas kolmannes (35 %) välitti kuljetustilauksia ajoneuvoon jatkuvasti ja runsas viidennes (22 %) harvemmin. Sähköisiä rahtikirjoja käytti kolmannes yrityksistä. Noin viidennes vastanneista seurasi säännöllisesti kuljettajien ajotapaa ja analysoi ajopiirturitietoja sähköisesti. 

Kyselyn perusteella liiketoimintaa pyöritetään kuljetusyrityksissä pitkälti perinteisin työkaluin. Sähköiset laskutusratkaisut oli otettu parhaiten käyttöön; 40 prosenttia vastanneista hyödynsi niitä jatkuvasti, 23 prosenttia satunnaisesti.

Sähköinen taloushallintaratkaisu oli käytössä alle puolella yrityksistä, ja vain runsaalla neljänneksellä käyttö oli jatkuvaa. Joka viides käytti verkkosivuja tai sosiaalista mediaa palveluidensa markkinointiin jatkuvasti ja yhtä moni satunnaisesti. Sähköiset markkinointialustat puuttuivat kokonaan keinovalikoimasta 46 prosentilla vastanneista.

Yritysten ensisijaiseksi päätelaitteeksi oli noussut älypuhelin, jota hyödynsi 87 prosenttia vastanneista. Pöytäkonetta ja kannettavaa käytti yhtä moni eli 76 prosenttia. Tabletti oli käytössä kahdella kolmesta.  

Kolmannes vastanneista piti kuljetusten hiilijalanjäljen mittaamista ajankohtaisena yrityksessään. Puolet kuljetusyrittäjistä olisi kiinnostunut mittauttamaan ajoneuvokohtaisen hiilijalanjäljen vuositasolla. Harva kuljetusyrittäjä, 6 prosenttia vastanneista, näki päästöseurannan lisäarvotekijänä yritykselleen. 

Tulosten valossa kuljetusyritykset alihyödyntävät kaikenlaisia liiketoimintaa helpottavia, automatisoituja prosesseja ja seurantajärjestelmiä. Vapaasanaisen palautteen perusteella ratkaisuja pidetään kalliina ja hankalina käyttöönottaa, eikä saatavilla olevia järjestelmiä tunneta riittävästi. Järjestelmiä pidetään myös epäluotettavina ja keskenään huonosti yhteensopivina. Sen sijaan sähköinen rahtikirja ja tilausjärjestelmät herättivät kiinnostusta. Luotettaville, keskenään yhteensopiville sähköisille järjestelmille olisi kova kysyntä. 

Automaattinen eCall-hätäpuhelujärjestelmä kiinnosti

Yli puolet kuljetusyrittäjistä suhtautui kuorma-autoihin asennettavaan eCall-laitteeseen myönteisesti ja kuudennes kielteisesti. Vajaa puolet olisi valmis avaamaan lastitiedot viranomaiselle onnettomuustilanteessa varmasti ja kolmannes mahdollisesti. Vain neljä prosenttia suhtautui lastitietojen luovuttamiseen kielteisesti. Järjestelmä välittää onnettomuustilanteessa hätäkeskukseen automaattisesti tiedon onnettomuuspaikasta ja auton suunnasta sekä avaa auton ja hätäkeskuksen välille puhe- ja viestiyhteyden. Laitteen asennus tulee pakolliseksi uusiin tyyppihyväksyttyihin henkilö- ja pakettiautoihin keväällä 2018.  

Liitteet:

Barometriaineisto

Barometriraportti

SKAL ry:n vuoden 2016 kolmanteen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 585 jäsenyritystä. Kysely toteutettiin 7. ja 13.9. välisenä aikana. Vastaajat edustivat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. Barometrikyselyn vakio-osio käsitteli kuljetusyritysten taloudellista tilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä. Ajankohtaiskysymyksemme koskivat kuljetusalan digitalisaatiota sekä asenteita hiilijalanjäljen mittaamiseen ja eCall-hätäpuhelujärjestelmään. 

SKAL:n Kuljetusbarometri toteutetaan kolme kertaa vuodessa, neljän kuukauden välein. Sähköinen kysely lähetetään noin 4 300 jäsenyrittäjälle.