Soiden arvokasvit odottavat poimijoitaan - hyvät mahdollisuudet laajempaan keruuseen ja jatkojalostukseen17.09.2016 10.30
Suometsissä ja kosteikoissa kasvaa suuri määrä kasveja, joita voitaisiin hyödyntää monipuolisesti muun muassa kasvinsuojelussa, ravintolisinä tai lääketeollisuudessa. Lisäksi kasvien keruusta voidaan saada huomattavia lisätuloja. Kosteikkokasvien nykyistä käyttöä ja jatkojalostusmahdollisuuksia kartoitetaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) hallinnoimassa Suokasveista uusia elinkeino-mahdollisuuksia -hankkeessa. Oulun 4H-yhdistys on mukana hankkeessa aktivoimassa ja kehittämässä keruutoimintaa. Kasveista tutuimpia ovat suopursu ja kihokki. Suopursulla kaalikoita ja muita tuholaisia vastaan Ympäristöystävällisistä, luonnon aineisiin pohjautuvista torjunta-aineista on pulaa etenkin luomutuotannossa. Suopursu voisi tarjota yhden vaihtoehdon kasvinsuojeluun. – Suomalaistutkimuksissa suopursun eteeristen öljyjen on havaittu vähentävän muun muassa kaalikoin viljelykasveille aiheuttamia vahinkoja, kertoo Luken erikoistutkija Sari Himanen. Ala kaipaa kuitenkin vielä lisää tutkimusta ja vähemmän byrokratiaa ennen kuin päästään varsinaiseen tuotekehitykseen. Himasen mukaan luonnon bioaktiivisten aineiden käyttöä kasvinsuojelussa synteettisten aineiden korvaajina tulisi Suomessa edistää nykyistä aktiivisemmin. Terveystuotteita nyt ja tulevaisuudessa Kihokilla ja suopursulla on lupaavia lääkinnällisiä ominaisuuksia. Molempien on todettu tehoavan erilaisiin tulehdusperäisiin vaivoihin. Lisäksi suopursun bioaktiivisista yhdisteistä voisi tulevaisuudessa olla apua diabeteksen hoidossa. Kihokin erään yhdisteen on havaittu myös vähentävän huomattavasti rintasyöpäsolujen kasvua. Suomessa kerätystä suopursusta valtaosa viedään Keski-Eurooppaan. Siellä siitä valmistetaan esimerkiksi homeopaattisia tuotteita hoitamaan haavoja, hyönteisten puremia sekä reuman oireita. Suopursu on ainesosana myös muutamissa puutiais- ja hyttyskarkotteissa sekä kosmetiikkatuotteissa. Kihokkia käytetään ravintolisissä ja homeopaattisissa tuotteissa edistämään hengitysteiden terveyttä ja yskän hoitoon. Oulun 4H suokasvien keruun vauhdittajana Oulun 4H-yhdistyksen keräämä suopursu menee yhdelle ostajalle Keski-Eurooppaan. Markkinat voisivat olla nykyistä suuremmatkin, sillä ainakin parikymmentä yritystä hyödyntää tuotteissaan suopursua, muutamat näistä Suomessa. Kihokkia löytyy kolmen kotimaisen yrityksen tuotevalikoimasta, mutta senkin sadosta huomattava osa viedään ulkomaille. – Oulun ympäristössä kihokkia kerättiin tänä vuonna hyvin, hieman yli tuhat kiloa. Suurin sato saatiin suopursusta, 1700 kiloa, kertoo Oulun 4H-yhdistyksen toiminnanohjaaja Sirkka Vahtola. Kasvien keruuseen osallistui reilut 100 poimijaa, joille maksettiin tänä vuonna kihokista 47 euroa ja suopursusta 7,7 euroa kilolta. Useissa talouksissa poimijatulot vaihtelivat 500–800 euron välillä, mutta ahkerimmat tienasivat jopa 5000 euroa. Suopursun ja kihokin yhteenlasketut poimijatulot olivat noin 60 000 euroa. Kihokille olisi enemmänkin kysyntää, mutta poimijoista on pula – vaikka 4H-yhdistys on järjestänyt ahkerasti poimijakoulutuksia ja avannut uusia ostopisteitä. Suopursun tilanne on päinvastainen: poimijoita riittäisi, jos raaka-aineelle olisi enemmän ostajia. Suomi pursuaa laadultaan erinomaisia raaka-aineita. Olisi kansantaloudellisesti järkevää kehittää näille kasveille nykyistä enemmän jatkojalostusta kotimaassa sen lisäksi, että niitä myydään ulkomaisten yritysten tarpeisiin. Tähän kehittämistyöhön voi osallistua vastaamalla Kosteikoista bioraaka-aineita -kyselyyn, jossa kartoitetaan eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä kosteikkokasvien käyttöpotentiaalista. |