Ponssen osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2016: PONSSE-metsäkoneiden kysyntä jatkui hyvänä

- Liikevaihto oli 237,1 (H1/2015 206,6) miljoonaa euroa.

- Q2 liikevaihto oli 122,0 (Q2/2015 115,4) miljoonaa euroa.

- Liiketulos oli 26,2 (H1/2015 22,0) miljoonaa euroa ja liiketulosprosentti

11,1 (10,7). 

- Q2 liiketulos oli 14,1 (Q2/2015 14,8) miljoonaa euroa ja liiketulosprosentti

11,6 (12,8). 

- Tulos ennen veroja oli 28,2 (H1/2015 21,2) miljoonaa euroa.

- Liiketoiminnan rahavirta oli 3,8 (-1,7) miljoonaa euroa.

- Osakekohtainen tulos oli 0,82 (0,61) euroa.

- Omavaraisuusaste oli 45,0 (36,9) prosenttia.

- Tilauskanta oli 166,1 (170,5) miljoonaa euroa.

PONSSE-metsäkoneiden kysyntä jatkui hyvänä. Toisen neljänneksen tilausvirta oli

hyvä ja tilauskanta kasvoi edelliseen neljännekseen verrattuna. Euromääräinen

tilauskanta oli katsauskauden lopussa vahva 166,1 (170,5) miljoonaa euroa.

Kansainvälisten liiketoimintojen osuus liikevaihdosta oli 77,9 (74,4)

prosenttia. 

Toisella neljänneksellä yhtiön liikevaihto oli 122,0 (115,4) miljoonaa euroa ja

kasvua liikevaihdossa oli 5,7 prosenttia. Kasvua ensimmäisen vuosipuoliskon

liikevaihdossa oli 14,8 prosenttia. Liikevoitto kuluneella neljänneksellä oli

14,1 (14,8) miljoonaa euroa ja ensimmäisellä vuosipuoliskolla 26,2 (22,0)

miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 18,9 prosenttia. Kulunut neljännes oli

normaali ja meni suunnitelmien mukaisesti. Vertailukauden lukujen osalta tulee

huomioida vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon neljännesten erot

konetoimituksissa. Katsauskauden liiketulosprosentti oli 11,6 (12,8) ja

ensimmäisen vuosipuoliskon osalta 11,1 (10,7) prosenttia. Kumulatiivinen

rahavirta parantui vertailukauteen verrattuna ja oli 3,8 (-1,7) miljoonaa

euroa. 

Pohjois- ja Etelä-Amerikan osuus liikevaihdosta on merkittävä ja metsäkoneiden

kysyntä Pohjois-Amerikassa on jatkunut vilkkaana. Venäjällä metsäkoneiden

kysyntä on jatkanut hyvällä tasolla ja osuus liikevaihdosta on hieman kasvanut.

Pohjois-Euroopan osuus liikevaihdosta pienentyi ja Keski-Euroopan osuus kasvoi

liikevaihdosta kuluneella neljänneksellä. Markkinatilanne on hyvä.

Huoltopalvelut jatkoivat kasvuaan kuluneella neljänneksellä ja myös

vaihtokoneliiketoiminta on kasvanut vahvasti ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Huoltopalvelujen kasvun nopeutuminen liittyy sekä kasvavaan konekantaan, että

huoltopalvelujen uusiin liiketoimintakonsepteihin. 

Konsernin liikevaihdoksi muodostui katsauskauden aikana 237,1 (206,6) miljoonaa

euroa, joka on 14,8 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Kansainvälisten

liiketoimintojen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 77,9 (74,4) prosenttia. 

Liikevaihto jakautui alueittain seuraavasti: Pohjois-Eurooppa 36,2 (40,6)

prosenttia, Keski- ja Etelä-Eurooppa 23,5 (18,9) prosenttia, Venäjä ja Aasia

11,8 (8,7) prosenttia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka 26,5 (31,5) prosenttia sekä

muut maat 2,1 (0,3) prosenttia. 

Liiketulos oli 26,2 (22,0) miljoonaa euroa. Liiketuloksen osuus liikevaihdosta

oli katsauskaudella 11,1 (10,7) prosenttia. Konsernin sijoitetun pääoman tuotto

(ROCE) oli 30,9 (27,9) prosenttia. 

Henkilöstökulut olivat katsauskauden aikana 36,8 (33,4) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan muut kulut olivat 21,9 (19,9) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja

-kulut olivat nettomääräisesti 1,9 (-0,8) miljoonaa euroa. Rahoituseriin on

kirjattu valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssivoitot ja -tappiot,

joiden nettovaikutus katsauskauden aikana oli 2,6 (-0,1) miljoonaa euroa.

Katsauskauden tulokseksi muodostui 22,9 (17,0) miljoonaa euroa. Laimennettu ja

laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,82 (0,61) euroa. 

Konsernitaseen loppusumma oli katsauskauden päättyessä 284,3 (259,3) miljoonaa

euroa. Vaihto-omaisuuden määrä oli 128,9 (114,5) miljoonaa euroa.

Myyntisaamisia oli 36,1 (39,3) miljoonaa euroa sekä likvidejä kassavaroja 15,1

(12,4) miljoonaa euroa. Konsernin oman pääoman määrä oli 126,2 (94,6) miljoonaa

euroa ja emoyhtiön oma pääoma (FAS) oli 118,7 (110,2) miljoonaa euroa.

Korollisten velkojen määrä oli 70,5 (82,5) miljoonaa euroa. Yhtiön

rahoituslimiiteistä on käytössä 33 %. Emoyhtiön saamiset muilta

konserniyhtiöiltä olivat nettomääräisesti 88,6 (91,5) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön saatavat tytäryhtiöiltä koostuvat pääosin myyntisaamisista. Konsernin

nettovelat olivat 55,2 (70,0) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste (net

gearing) 43,8 (74,0) prosenttia. Omavaraisuusaste oli katsauskauden päättyessä

45,0 (36,9) prosenttia. 

Liiketoiminnan rahavirta oli 3,8 (-1,7) miljoonaa euroa. Investointien

rahavirta oli -9,9 (-16,7) miljoonaa euroa. 

Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 252,1 (224,7) miljoonan euron

arvosta ja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 166,1 (170,5) miljoonaa

euroa. 

Konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia katsauskaudella. Ponsse-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Ponsse AB, Ruotsi; Ponsse AS, Norja; Ponssé S.A.S., Ranska; Ponsse UK Ltd, Iso-Britannia; Ponsse North America, Inc., Amerikan Yhdysvallat; Ponsse Latin America Ltda, Brasilia; Ponsse Uruguay S.A., Uruguay; OOO Ponsse, Venäjä; Ponsse Asia-Pacific Ltd, Hong Kong; Ponsse China Ltd, Kiina sekä Epec Oy, Suomi. Konserniin kuuluu myös kiinteistöyhtiö OOO Ocean Safety Center, Venäjä. Lisäksi konserniin kuuluu osakkuusyhtiö Sunit Oy, Suomi, josta Ponsse Oyj:n omistusosuus on 34 prosenttia. 

Konsernin tuotekehitysmenot olivat katsauskaudella yhteensä 6,0 (5,9) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 1,4 (1,5) miljoonaa euroa. 

Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 10,0 (16,7) miljoonaa euroa. Ne koostuivat tuotekehitysaktivointien lisäksi rakennusinvestoinneista ja tavanomaisista koneiden ja laitteiden ylläpito- ja korvausinvestoinneista. 

JOHTO

Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toimiva

toimitusjohtaja Juho Nummela, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja

tuotekehitysjohtaja Juha Inberg, huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen,

henkilöstöjohtaja Paula Oksman, toimitusketjusta vastaava johtaja Tommi

Väänänen sekä toimitusjohtajan sijainen, myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo

Vidgrén. Yhtiön johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus. 

Ponssen myyntiorganisaatiossa tapahtui muutoksia katsauskauden aikana.

Muutoksista on annettu erilliset tiedotteet 19.4.2016 ja 3.5.2016. Muutokset

koskevat aluejohtajien ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien vastuulla olevien

markkinoiden jakoa. 

Aluejako ja vastuuhenkilöt muutosten jälkeen on esitetty alla:

Pohjois-Eurooppa:

Jani Liukkonen (Suomi),

Carl-Henrik Hammar (Ruotsi, Tanska),

Jussi Hentunen (Baltia) ja

Sigurd Skotte (Norja),

Keski- ja Etelä-Eurooppa:

Janne Vidgrén (Itävalta, Puola, Romania, Saksa, Slovakia, Tšekki ja Unkari),

Clément Puybaret (Ranska),

Norbert Schalkx (Espanja ja Portugali) ja

Gary Glendinning (Iso-Britannia ja Irlanti),

Venäjä ja Aasia:

Jaakko Laurila (Venäjä, Valko-Venäjä),

Norbert Schalkx (Japani, Australia ja Etelä-Afrikka) ja

Risto Kääriäinen (Kiina),

Pohjois- ja Etelä-Amerikka:

Pekka Ruuskanen (USA),

Eero Lukkarinen (Kanada),

Jussi Hentunen (Chile),

Teemu Raitis 1.8.2016 saakka, Marko Mattila 1.8.2016 alkaen (Brasilia) ja

Martin Toledo (Uruguay).

Myynnin aluejohtajaorganisaation johdossa toimivat konsernin myynti- ja

markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén ja huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen.

Aluejohtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat raportoivat Ponsse Oyj:n

myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrénille. 

Konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 1 413 (1 301)

henkilöä. Katsauskauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 1 466 (1 348)

henkilöä. 

Yhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu 28 000 000 osakkeesta. Osakkeiden

vaihto ajalla 1.1.–30.6.2016 oli 1 383 889 kappaletta, joka on 4,9 prosenttia

osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 28,0 miljoonaa euroa.

Katsauskauden alin kurssi oli 15,57 euroa osakkeelta ja ylin 23,53 euroa

osakkeelta. 

Katsauskauden päätöskurssi oli 22,90 euroa osakkeelta ja koko osakekannan

markkina-arvo 641,2 miljoonaa euroa. 

Katsauskauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 33 092 omaa osaketta.

Varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamista valtuutuksista ja muista

päätöksistä on annettu erillinen tiedote 12.4.2016. 

Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia,

julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Yhtiön

yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on vahvistanut tämän hallinnointikoodin, joka

noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää Suomen

listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2015. Koodin

tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että

käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset

liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt. 

Hallinnointikoodi on luettavissa yhtiön internet-sivujen sijoittajaosiossa.

Riskienhallinta perustuu yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin

tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategiassa

määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekä turvata yhtiön taloudellista

kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta. 

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa

esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta yhtiön strategisten ja

taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen.

Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä

ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan. 

Riskienhallinta on osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty

osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä

riskienhallintapolitiikka. 

Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa yhtiön tavoitteiden

toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla

myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin

riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella.

Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen.

Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden

vaikutusta. 

Maailman talouden epävarmuuden ja heikon taloudellisen tilanteen pitkittyminen

saattaa vaikuttaa metsäkoneiden kysynnän heikkenemiseen. Epävarmuutta voi

lisätä kehittyvien maiden valuuttamarkkinoiden volatiliteetti. Erityisesti

geopoliittinen tilanne lisää epävarmuutta rahoitusmarkkinoiden toimivuuden ja

pakotteiden kautta. 

Emoyhtiö seuraa konsernin sisäisten ja ulkoisten myyntisaamisten arvon

muutoksia sekä niihin liittyvää riskiä arvonalentumisesta. 

Yhtiön rahoituksen riskienhallinnan keskeisenä tavoitteena on maksuvalmius-,

korko- ja valuuttariskien hallinta. Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiöllä on

käytössään eri rahoittajien kanssa tehtyjä luottolimiittisopimuksia.

Haitallisten koronmuutosten vaikutusta minimoidaan käyttämällä erilaisiin

viitekorkoihin sidottuja luottoja sekä koronvaihtosopimuksia.

Valuuttakurssimuutosten vaikutusta vähennetään johdannaissopimusten avulla. 

Vientimaiden vero- ja tullilainsäädännöissä tapahtuvat muutokset voivat

vaikeuttaa yhtiön harjoittamaa vientikauppaa tai sen kannattavuutta. 

Erittäin vahvan vuoden 2015 jälkeen konsernin euromääräisen liikevoiton

odotetaan olevan vuonna 2016 samalla tasolla kuin 2015. 

Ponssen vahvasti uusiutunut ja kilpailukykyinen tuotemallisto sekä uudet

huoltopalveluratkaisut ovat kasvattaneet merkittävästi yhtiötä. Investointimme

suuntautuvat toimitusketjun ja varaosalogistiikan palvelutason ja kapasiteetin

kehittämiseen sekä huoltopalveluverkoston kehittämiseen Suomessa ja ulkomailla. 

Vieremän tehtaan laajennus on aloitettu ja Iisalmen logistiikkakeskuksen

investointi saadaan päätökseen lokakuun aikana. Tehdasinvestointi liittyy

Vieremän tehtaan turvallisuuden, tuottavuuden, tuotelaadun ja kapasiteetin

kehittämiseen seuraavan kahden vuoden aikana. Kokonaisinvestointi tehtaaseen on

noin 32 miljoonaa euroa.