Bioenergialla korvataan fossiilisia polttoaineita21.06.2016 3.56
Viime kuukausina bioenergian kestävyydestä on käyty vilkasta keskustelua. Keskustelusta syntyy vaikutelma, että bioenergian käyttö olisi ratkaisevassa asemassa sen suhteen saavutetaanko ilmastotavoitteet vai ei.Maailman energiankäytöstä 80 % hoidetaan fossiilisilla polttoaineilla ja viidennes maailman päästöistä syntyy metsien häviämisestä ja siitä johtuvasta metsien hiilivarastojen hupenemisesta. Vaikka maailman maat toteuttaisivat Pariisin neuvotteluiden lupaukset, fossiilinen energiankäyttö kasvaa todennäköisesti vuoteen 2030 mennessä ja suhteellinenkin osuus vielä pysymään yli 75 %:ssa. Ei olekaan ihme, että joulukuun ilmastokokouksessa puhuttiin fossiilisen energian korvaamisesta. Pariisissa ei juurikaan puhuttu kannoista, harvennuspuusta, hakkuutähteistä tai bioenergian haasteista ilmastonmuutoksen torjunnalle. Ei ylipäätään eurooppalaisista, eikä varsinkaan suomalaisista haasteista. Suomessa ja EU:ssa metsien hiilivarat eivät pienene, vaan ovat kasvussa ‒ Suomessa joka vuosi jo 1960-luvulta alkaen. Ilmastosopimuksen neuvotteluihin kului neljä vuotta aikaa. Osana valmistautumista Pariisiin hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC julkaisi viidennen arvionsa ilmastonmuutoksesta ja siihen vastaamisesta tieteellisenä viestinä ilmastoneuvotteluille. IPCC:n raportti julkaistiin 2014 ja sen päästöjen vähentämistä koskevan osuuden keskeinen viesti oli selvä: bioenergia on yksi keskeisistä teknologioista, joilla tarkasteltu tiukin lämpötilatavoite (n. 2 °C) voidaan saavuttaa. Samalla sen kestävään käyttöön ja käyttöketjujen tehokkuuteen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota. Jos bioenergian globaalia käyttöä halutaan merkittävästi rajoittaa, ilmastonmuutoksen torjunnan kustannukset nousevat useita kymmeniä prosentteja. Arviointiraporttien lisäksi IPCC on antanut hallituksille jo 1990-luvulta ohjeita siitä, miten puun polttoa tulee käsitellä, kun päästöjä ja hiilinieluja lasketaan maiden tilastoissa. IPCC:n linja on ollut koko ajan sama: biomassa on erikoistapaus, jonka päästöt lasketaan maankäyttösektorilla siinä vaiheessa, kun biomassa korjataan. Kun puu poltetaan, päästöjä ei enää lasketa kaksoislaskennan välttämiseksi. IPCC:n tuoreimmat ohjeet ovat vuodelta 2006 ja IPCC on vuonna 2014 todennut, etteivät nämä ohjeet tarvitse perusteellista uudistusta. Ohjeita luultavasti päivitetään kuitenkin lähivuosina joiltain osin. Puun kohtelun totaalinen suunnanmuutos tuskin on listalla. Puu on Suomen tärkein energianlähde, 26 % kokonaiskulutuksesta, ja sen energiakäyttö on kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Samaan aikaan metsien hiilivarasto on koko ajan kasvanut ja teollisuudesta on lähtenyt vauhdilla maailmalle uusiutumattomia luonnonvaroja korvaavaa sahatavaraa sekä massa- ja paperituotteita. Suuri osa energiapuusta on käytetty lämmöntuotantoon, mikä on säästänyt tuuli-, vesi- ja aurinkosähkön arvokkaampiin käyttökohteisiin. Puun energiakäyttö on korvannut Suomessa nimenomaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä – juuri sitä mitä Pariisin sopimuksella tavoitellaan globaalissa mittakaavassa. Biomassan kestävää käyttöä puitaessa puun käytön lisäksi tarkasteluun pitäisi ottaa myös energiajärjestelmän toiminta ja toimintavarmuus sekä vaikutus kansantalouteen. Kaikkiin näihin liittyy mittavia haasteita tulevina vuosikymmeninä. Jos jokainen suomalainen autonomistaja hankkisi ulkomaisen sähköauton vähentääkseen puunkäyttöä liikennepolttoaineeksi, syntyisi kysymys siitä, miten autojen vaatima sähkö saadaan tuotettua ilman fossiilisia polttoaineita, paljonko Suomi maksaisi rahaa ulos kansantaloudesta ja onnistuisiko se ilman lisävelanottoa. |