Teknologiateollisuus: Työmarkkinoiden uudistamisella on kiire14.06.2016 10.00 Kilpailukykysopimus syntyi pitkän väännön jälkeen. Teknologiateollisuuden verkkolehden Vision pääkirjoituksessa todetaan, että sopimuksen hyvä puoli on se, että työvoimakustannusten nousu katkeaa. Kun sopimusta katsoo hallituksen 15 prosentin kustannusten keventämistavoitteen näkökulmasta, jää sopimus selvästi tavoitteesta. Suhteellinen kilpailukykymme ei siis sopimuksella korjaannu eli paljon jää vielä tehtäväksi. Edessä on nyt työmarkkinoiden toimintatapoja uudistavat ja kustannuskilpailukyvyn palauttamiseen tähtäävät keskustelut. Tavoitteenahan on, että avoimessa kansainvälisessä kilpailussa olevat toimialat ohjaavat jatkossa palkkalinjaa. Työtä helpottaa, että jo nyt laajasti ymmärretään viennin merkitys myös kotimarkkinoiden ja julkisen talouden sekä laajemminkin koko hyvinvointimme perustana. Myös neuvottelukoneistoa on kehitettävä. Vientivetoisuus tarvitsee tuomarin tukemaan linjan säilymistä. Tämä rooli sopii puolueettomalle ja arvostetulle valtakunnansovittelijalle, Ruotsin tapaan. Hänen rooliaan on vahvistettava. Suomen etu kärkeen Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa toteaa Vision Myytinmurtaja-palstalla, että työpaikkojen lisäämisen pitää olla yhteinen tavoite. Sen toteutuminen edellyttää työmarkkinoilta joustoja, paikallista sopimista, hintakilpailukykyä ja työrauhaa. Näillä toimenpiteillä ei pelkästään lisätä työllisyyttä, vaan myös parhaalla mahdollisella tavalla puolustetaan hyvinvointiyhteiskuntaamme. Yhteiskunta hyötyy kehityksestä kasvavien verotulojen myötä. Siilasmaan mukaan kaikkien työmarkkinatoimijoiden olisi syytä miettiä tavoiteasetantansa uudelleen. Lyhyen aikavälin kapean oman edun puolustaminen on syytä vaihtaa laaja-alaiseen kaikkien suomalaisten edun tavoitteluun. Tämän pitäisi olla sekä palkansaajien ja työnantajien yhteinen tavoite. Rahaa Euroopasta Euroopan investointipankin varapääjohtaja Jan Vapaavuori toteaa Teknologiateollisuuden verkkolehden Vision haastattelussa, että ESIR-rahoitus on lisätty keinovalikoimaan, joilla investointeja ja talouskasvua yritetään kiihdyttää Euroopassa ja Suomessa. Rahoituksen saatavuuden lisäksi investointihalukkuuteen vaikuttavat keskeisesti talouden vakaus ja ennakoitavuus. Vapaavuori muistuttaa, että Suomen valtiontalouden krooninen alijäämä tuo epävarmuutta. ”Se ylläpitää riskiä, että valtio tuo lisäleikkauksia tai veronkorotuksia. Tässä Suomi on olennaisesti huonommassa asemassa kuin kymmenen vuotta sitten.” Positiivistakin Vapaavuori tämän päivän Suomessa näkee. Yksi valonpilkahdus on hänen mielestään se, että normienpurku ja sääntelyn vähentäminen on otettu tosissaan. ”Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan yleinen mieliala on sellainen, että ennemmin kevennetään kuin tiukennetaan sääntelyä.” Vapaus ja vastuu vie menestykseen Ihmiset haluavat ymmärtää ja ajatella. Toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen painottaa, että Futuricessa kaikki kantavat vastuuta ja miettivät asioita koko firman kantilta. Ihmiset ovat valmiita tekemään vaikeitakin päätöksiä, kunhan he tekevät ne itse. Myös Goforen toimitusjohtaja Timur Kärki korostaa yksilön vapautta ja vastuuta. Se edellyttää toimintojen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. – Henkilöstöllämme on järjettömän paljon kollektiivista viisautta. Sen valjastaminen yhtiön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen on menestyksemme salaisuus. Hurja kasvu on ollut mahdollista vain, kun firmassa kaikki haluavat mennä eteenpäin ja kehittää toimintaa, Kärki painottaa Vision haastattelussa. Henkilöstö pääsi valitsemaan jäsenen Goforen hallitukseen useamman ehdokkaan joukosta. – Henkilöstömme tietää yrityksen johdon kyvykkyyden ja kyvyttömyyden paljon paremmin kuin ulkopuoliset tai edes me hallituksessa olijat itse, Kärki perustelee valitsemisvallan antamista työntekijöille. Samalla hän korostaa, että uusi hallituksen jäsen on henkilökunnan valitsema, mutta ei henkilökunnan edustaja. – Hän edistää hallituksessa yhtiön menestystä, eikä keskity henkilökunnan asioiden ajamiseen. Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 75 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 280 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille. |
