Metsäkeskus tarkasti rantojen lähellä tehtyjä metsän uudistusaloja - valtaosa saa hyvän arvosanan
17.05.2016 17.22 Metsäkeskus tarkastaa vuosittain vesistöjen läheisyydessä toteutettuja metsän uudistusaloja, joissa on tehty hakkuiden yhteydessä ojitusta.
Vuonna 2015 Metsäkeskus tarkasti 74 vesistöjen läheisyydessä sijaitsevaa uudistusalaa, joissa maanmuokkausmenetelmänä oli pääasiassa ollut ojitus- tai naveromätästys. Vesiensuojeluratkaisujen huolellinen suunnittelu ja toteutus korostuvat näissä kohteissa, koska ojitusmätästys ja myös naveromätästys voivat aiheuttaa maaperän huuhtoutumista läheiseen vesistöön.
Metsäalueet, joissa tarvitaan ojitusta veden virtausten uudelleen ohjaamiseksi, sijaitsevat usein hienojakoisista maalajeista koostuvilla alueilla, joissa eroosioriski on suuri. Eroosioriskin arvioinnissa tärkeintä on selvittää, miten pintavedet kulkeutuvat toimenpidealueella. Näillä kohteilla tulisi käyttää samoja vesiensuojeluratkaisuja kuin kunnostusojitusalueilla. Tehokkain tapa estää huuhtoumat on välttää turhia ojien perkauksia ja hyödyntää mahdollisimman paljon kaivukatkoja eli ojittamattomia osuuksia.
Esimerkkikuva aineistosta, joka kuvaa laskennallista huuhtoutumisriskiä uomissa.
84 prosenttia tarkastetuista kohteista erinomaisia tai hyviä
Metsäkeskus huomioi vesiensuojelun kokonaisarvioinnissaan vesistöjen rantaan jätetyn suojakaistan leveyden. Suojakaistalta voi poistaa poimintaluontoisesti puustoa, mutta maanpinta on säilytettävä rikkoutumattomana. Suojakaistan minimileveytenä on käytetty PEFC-standardin mukaista viittä metriä. Hyvän arvosanan saavuttamiseksi yli 90 prosentilla vesistön ranta-alueesta tulee olla riittävän leveä suojakaista. Lisäksi hyvä arvosana edellyttää kohteelle sopivaa muokkausmenetelmää ja ohjeiden mukaisten vesiensuojelumenetelmien käyttämistä.
Kohde saa välttävän arvosanan, jos suojakaista on riittämätön vähintään 10 prosentilla vesistön rannasta. Tällöin kohteella on kohonnut riski tuottaa maaperän huuhtoutumia vesistöön. Heikoksi arvostelluissa kohteissa vesiensuojelumenetelmiä ei ole käytetty lainkaan, vaikka niille olisi ollut ilmeinen tarve.
Metsäkeskus arvioi tarkastamistaan kohteista 84 prosenttia erinomaisiksi tai hyviksi, välttäviä oli noin 15 prosenttia ja heikkoja yksi prosentti.
Graafi vesiensuojelun arvostelusta Metsäkeskuksen palvelualueilla
Metsäkeskuksen tarkastamilla kohteilla töitä oli toteuttanut kahdeksan eri metsätoimijaa. Kolmen toimijan osalta kaikki kohteet oli toteutettu hyvin tai erinomaisesti, heikoimman toimijan työmaista joka kolmas työmaa sai välttävän arvosanan.
– Metsänuudistuksen vaikutukset vesistöihin on mahdollista pitää vähäisinä, jos vesiensuojelun suunnittelu on tehty hyvin ja ammattitaito riittää myös toteutukseen – kyse on monesti hyvin pienestä lisätyöstä, toteaa rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka.
Metsäkeskus käyttää arvioinnissaan paikkatietoaineistoihin pohjautuvia malleja vesien kulkeutumisesta. Aineistojen avulla on mahdollista kohdentaa vesiensuojelun maastosuunnittelua tarkemmin.
- Huuhtoutumisriskimallit sopivat hyvin tarkastustoimintamme tueksi. Tulemme myös kouluttamaan ojituksen suunnittelijoita näiden mallien käyttöön. Niiden käytöllä haluamme parantaa vesiensuojelun laatua erityisesti ojituksien yhteydessä, kertoo rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Jussi Pasanen Metsäkeskuksen läntiseltä palvelualueelta.
Paikkatietoaineistot ovat syntyneet osana hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta. Metsäkeskuksen aineistoihin voi tutustua osoitteessa www.metsäkeskus.fi/vesiensuojelukartat.
|